Kun aika on

IMG_20171209_201447_350

Aika juoksee kuin hirvi, sanovat, enkä voi kuin nyökkäillä mukana. Selaan kalenteria, täytän sitä ja lähettelen työvuoroistani kuvia eteenpäin. Etsin tyhjää päivää, eikä sellaista vain tule vastaan ja jos tulee, niin se on hetkessä täytetty tekemisellä, ihmisillä, ihmisellä.

Viikkaan paitoja, istun junassa, tiskaan astioita, henkaroin, höyrytän, rahastan, seuraan katseellani edellä ajavan auton takavaloja ja mietin. Mietin, että tästä pitää kirjoittaa. Sitten mietin, että milloinkohan ehtisin. En tänään, en huomenna, ehkä perjantaina tai josko sittenkin vasta keskiviikkona, ensi viikolla voisin tai sitten… Enkä minä sitten kuitenkaan ehdi ja aiheet unohtuvat.

Samaan aikaan, kun räpyttelen hämilläni silmiä kirkkaassa auringonvalossa vielä neljältä iltapäivällä (voi valo, ihanaa, että palasit vihdoin ), olen yhtä hämilläni siitä, että on jo helmikuun puoliväli. Mitä tapahtui tammikuulle, mihin se katosi? Runebergin päiväkin tuli ja meni, ystävänpäivästä puhumattakaan. Vaihtuuko vuorokausi aina, kun räpäytän? Siltä se ainakin tuntuu.

En muista milloin vapaapäiväni olisi ollut oikea introvertin vapaapäivä, jolloin en tapaisi ketään ja eläisin vain itselleni. Enkä myöskään tiedä, milloin saan seuraavaksi sellaisen viettää – kalenterini sanoo, että melkein kahden viikon päästä. Ehkä.

Onneksi on myös näitä päiviä, jolloin työpaikan ovi sulkeutuu jo päivänvalon aikaan, voi käydä nauttimassa kupillisen hibiscus-teetä lempikahvilassaan ja kotiin tullessaan sulkea ulko-oven taakse kaiken ja olla vaan. Kirjoittaa, keittää teetä ja hengittää hiljaisuutta. Päättää, että vasta huomenna tiskaan loven tiskivuoreen ja kastelen kukat. Päättää olla postaamatta enää yhtään viime vuotista tekstiä ja antaa itselleen aikaa edes sen yhden iltapäivän, ennen kuin muutun kireämmäksi ja ahdistuneemmaksi kuin viulun kieli sellossa.

Ja niin, hyvältähän se taas tuntuukin – oma elämä ja sen hidas tempo. Taidan keittää vielä toisenkin kupillisen kuumaa ja ottaa laskiaispullan tuplakermavaahdolla keraksi.

Onko teidän muiden alkuvuosi päässyt juoksemaan ohi kuin hirvi vai käynyt verkkaan?

6 thoughts on “Kun aika on

  1. Mun vuosi tekee molempia samaan aikaan. Päiviin on mahtunut luvattoman paljon pätkiä, jolloin ihmettelen, miten ihmeessä on mennyt vasta viisi minuuttia, vaikka se on tuntunut tunneilta. Ja sitten taas yhtäkkiä en ehdikään tekemään niin paljoa kuin pitäisi ja kokoajan juoksen kalenteri kädessä ja ahmin tenttimateriaaleja kelloa vastaan.

    Odottavan aika on pitkä – ja mähän odotan. En ole ollenkaan orientoitunut tähän kevääseen, kouluhommiin ja tärkeisiin projekteihin. Tai siis oikeastaan kouluhommiin ja projekteihin. Haluaisin vaan kesän korvalle, kasvulaatikoita kasaamaan ja yrttejäni istuttamaan. Seurailemaan mitä kaikkea keltaisen talon piha puskee penkkeihin ja pensaisiin. Ja sitten taas toisaalta: hittolainen, nythän on jo torstai!

    Liked by 3 people

    • Aikamoista aaltoliikettä on sinun alkuvuotesi siis! Pitää toivoa, ettei kalenteri kasva kummankaan käteen kiinni ennen kevättä.

      Aaa, mie oon niin onnellinen siun puolesta, keltaisesta talosta, kasvulaatikoista ja kaikesta! Kuulostaa niin ihanalta ja just siltä, mitä itsekin haluaisi päästä tekemään, kokemaan ja elämään. Kohta on lämmin kevät, ihan varmasti, ja pääset toimiin! ❤

      Ja siis todellakin, missä vaiheessa tämä viikko ehti perjantaihin, kun fiilis on enemmän tiistainen.

      Like

    • Introvertin vapaapäivä ei ole vapaapäivä, jos ei saa olla yksinään! Onneksi sai eilen latailtua suurimman osan päivästä, ettei mennyt omatkin systeemit jo umpisolmuun. Että pitääkin olla niin hömelö, että tunkee joka päivälle jotain, vaikka tietää ettei sellaista jaksa.

      Like

  2. Alkuvuosi on todella juossut. Välillä tuntuu, että en muista tammikuusta mitään, saati käsitä, että helmikuu on kääntynyt jo loppupuolelle. Toisaalta tämä tuntuisi olevan jokavuotinen ilmiö. Pimeimmät kuukaudet menevät minulla aina kuin sumussa, ja heti kun valo alkaa lisääntyä, tuntuu, että elämä alkaisi jälleen uudelleen.

    Liked by 2 people

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s