Puhutaan rahasta, osa 2

Viime kesänä kirjoitin pitkän ja paatoksellisen tekstin rahasta, rahattomuudesta ja rahankäytöstäni yleensäkin ollessani työttömänä. Syksyllä pääsin taas palkkatyöhön ja olenkin sen antimista saanut nauttia nyt jo yli puoli vuotta, härregyyd. Koska raha edelleen on yksi suosikkiaiheistani (josta ei hirveesti ees tovereiden kesken puhuta), ajattelin tehdä tällaisen vuotta myöhemmin -postauksen samassa hengessä, samasta kuusta. Elikkäs paljon tuli pätäkkää toukokuussa ja miten se jakautui?

Palkkaa sain nettona toukokuussa 1438,48€ (vrt. 2017: 709,13€)

Kuukausittaiset, kiinteät menot: 356,34€ (vrt. 2017: 351,89€)

Kuten huomata saattaa, kiinteät menoni eivät ole juuri muuttuneet ja siihen kuuluvat edelleen asunnon vastike, eläkerahasto ja puhelin/nettimaksu. En ole nähnyt tarpeelliseksi hankkia uusia harrastuksia (pitäis kyllä varmaan) tai muita kuukausimaksullisia asioita.

Säästötilille: 512€ (vrt. 2017: 100€)

Säästöön menevässä summassa palkkatulot sitten näkyvätkin jo selkeämmin. Säästän edelleen samoihin asioihin – tulevaan putkiremonttiin (joka näillä näkymin ajoittuu tulevalle syksyllä, ääk!) sekä siihen omaan taloon sitten joskus. Toki tällaiset summat ovat vain hyttysen pieruja verraten siihen, mitä kaipaamani rantatontti todellisuudessa maksaisi. Mutta aina pitää olla tilaa unelmille. Toteutan tällä säästöllä myös vuosia sitten aloittamaani säästösysteemiä, jolla saan tavoittelemani vuosisäästön kasaan.

Ruokaan varattu summa: 250€ (vrt 2017: 150€)

Palkkatuloissa parasta on se, että saa oikeesti syyä kunnolla joka päivä (siis jos vaan jaksaa tehdä itselleen sen ruuan). Voi ostaa kerran pari kuussa lohta ja ostaa luomua. Ei tarvitse joka kauppareissulla laskea pennosiaan ja päätyä ostamaan vain isämmaanperunaa ja eineksiä. Voi ostaa kotimaisia mansikoita, kun mieli tekee ja hankkia pähkinät irtomyynnistä. Ja tämänhän siis edelleen nostan käteisenä ja mahdollinen yli jäävä summa siirtyy aina seuraavalle kuulle.

Humputtelutilille: 200€ (vrt. 2017: 50€)

Kyä ny on humputeltu menemään! No ei kyllä oikeesti. Rahat hujahti kosmetiikkaan, Helsingin Sideways-reissulle ja satunnaisiin en jaksa tehdä eväitä, ostan valmiina -hetkiin sekä munkkeihin, long kyröihin, viineihin sun muihin mökkiviemisiin ja ylppärilahjoihin. Aika elämätöntä elämää tässä tollakin summalla vieteltiin.

Yllättävät / muut menot: 108,93€ (vrt. 2017: 21€)

Nämähän pompsahti! Osansa teki tämä pyörän kanssa sattunut episodi, sekä se, että minulla oli auto lainassa ja eihän se ilman bensiiniä kulje metriäkään. Käytin myös vahingossa kertaalleen käyttötiliäni humputtelutilin sijaan, kun korttini putosivat pitkin laukkua ja epähuomiossa laitoin vihreät kortit väärään järjestykseen.

Tilistä jäi jäljelle: 11,21€ (vrt. 2017: 36,24€)

Nauroin vähän ääneen, kun tajusin onnistuneeni raha-asioissa paremmin viime vuonna, kun oli puolet vähemmän minkä kanssa selvitä. Niin sitä ihminen näköjään vaan pusertaa ne sentit ja eurot riittämään, kun on pakko ja vähän löysää kukkaronnyörejään, kun ei ole niin pilkun tai eineslihapullan tarkkaa. Tällä kertaa en tätä summaa siisrtänyt humputtelutilille, vaan jätin venymävaraksi käyttötilin puolelle.

Viime vuonna kirjoitin paljon säästäjän sielustani ja tämän vuoden tekstistä se taitaa tulla paremmin ilmi konkreettisina tekoina. Minun ei olisi pakko siirtää puolta tonnia säästöön, mutta haluan niin tehdä. Olisin voinut siirtää vain sen saman 100€ ja elää leveämmin, isommin, humputellen vain menemään, mutta en halua tehdä niin. Tällainen elämä sopii minulle ja sitten taas, jos haluankin joskus repäistä, niin sitten laitan säästöön vähemmän ja humputtelen enemmän. Tulen toimeen päivittäisessä elämässäni kovin pienellä. Lainaan luettavani kirjastosta, käyn harvoin ulkona syömässä tai elokuvissa, en käy kampaajalla, osaan arvioida syömäni ruoan määrän ja ostan lihaa e r i t t ä i n harvoin. En hanki jatkuvasti uutta käyttötavaraa kotiin, enkä harrasta shoppailua muutenkaan. Saan nautintoni tässä elämässä nykyään jostain muusta, kuin asioiden omistamisesta.

Palataan taas (ehkä) ensi toukokuussa raha-asioiden parissa, sitä ennen tuskin ellen vallan villiinny sijoittamisesta tai muusta rahaan liittyvästä aiheesta.

Advertisements
Puhutaan rahasta, osa 2

7 thoughts on “Puhutaan rahasta, osa 2

  1. Haha, oon täysin päinvastainen rahankäyttäjä kuin sinä 😁 Tilipäivänä maksan juu heti ekana laskut, mut säästöön menee hyvin pieni määrä, rahastoja tms ei ole. Kaikki loppurahat tärvään kaikkeen ihanaan. Eniten tällä hetkellä lohkaisee opiskelut, kun tuo Frantsilassa ramppaaminen ei ole millään muotoa halpaa. En shoppaile tai matkustele, mutta rakastan syödä ja juoda ulkona. Jos tienaisin vähänkin enemmän palkkaisin siivoojan. Ostan paljon asioita osarilla, kuten vaikka puhelimen ja läppärin. Haluan kaiken nyt heti, maksan sitten myöhemmin, sen sijaan että säästäisin ostokseeni ensin. Toki mietin aina onko mulla oikeesti siihen osariin varaa, mutta mielestäni on ihan sama, säästänkö puhelimeen vuoden ajan 50e kuussa vai maksanko sitä saman verran vuoden jälkeenpäin, puhelimesta samalla nautiskellen.

    Ja tää systeemi on aina toiminut mulla. Tulot on valmistumisen jälkeen vaihdellut 1000-4000e kuussa työmäärästä riippuen, keskimäärin käteen on jäänyt viime aikoina noin pari tonnia. Säästää voisi reilusti enempi, mutta minä
    mieluummin humputtelen.
    Nyt ku jään opintovapaalle en aio kituutella tuella, vaan otan ilomielin tarjotun opintolainan vaikka entistäkin on vielä monta tonnia.

    Ehkä musta on tullut tämmönen, koska en oo ikinä joutunut olemaan työtön enkä usko että joudun ikinä olemaankaan, lähihoitajilla sitä duunia kun riittää. Työkyvyttömyyden ym varalle oon ottanu vakuutuksia, joten pahaa päivää vartenkaan en säästele.

    Ehkä mä myös pelkään kuolemaa niin paljon, etten jaksa miettiä tulevaisuutta vaan oon aina elänyt pelkästään tässä ja nyt. Ei oo viisivuotissuunnitelmia, nyt ekaa kertaa edes yksivuotissuunnitelma 😂

    Mut jokainen tyylillään ja miten hienoa, et ollaan kumpainenkin elämäntilanteessa, jossa voi tätä ominta rahankäyttötyyliään rauhassa toteuttaa 🙂

    Liked by 2 people

    1. Tiiekkö, kun on tässä käyttänyt kaksi vapaapäiväänsä lähinnä vain siivoamiseen, niin toi siivoojan palkkaaminen kiinnostelis pikkuhiljaa täälläkin. :’D Mutta siis niin, ollaa kyä ihan yö ja päivä raha-asioissa! 😀 Miun sielu ei kestäis mitään osarilla ostamisia tai sitä, etten laittelis kunnolla säästöön tulevaisuuden varalle.

      Uskon, että tohon on vaikutusta myös osakseen sillä, et millä aloilla ollaan tosiaan töissä. Siulle töitä tulee löytymään varmasti aina, mut min ammatti myyjänä on kovin heilahtelevainen. En voi oikeasti koskaan tietää varmasti, että vielä ensi vuonnakin on vakipaikka tallella – ees siellä marketin kassalla, kun itsepalvelukassat ja nettitilaukset ruokakaupoissakin vaan lisääntyy.

      Ja siis niinpä, on upeeta et molemmat saa toteuttaa itteään nyt rahallisesti just niinku lystää! Onneks ei oo olemassa mitään ainoota oikeeta tapaa käyttää rahaa ja niin kauan kun sen käyttämisellä/säästämisellä ei loukkaa tai satuta ketään toista, ni tehkööt kaikki sillä omalla rahallaan ihan mitä lystää. 🙂 ❤

      Like

  2. Täälläkin kaivataan jo pari vuotta sitten muutaman kuukauden käynyttä siivoojaa. Oli niiiin luksusta!
    Minulla menee rahastoihin rahaa säästöön, mutta muuten ei sitten juuri mitään jääkään. Palkkani (netto) on jossain 1200-1500 e huitteilla riippuen vähän ylitöiden määrästä. Kuluja maksellaan aika pitkälti puoliksi, vaikka mies tienaa huomattavasti enemmän. Kuun lopussa alkaa molemmilla silti kukkaron pohja paljastua. 😀

    Ostan kaikkea ihanaa aina, kun vain tunnen halua tai tarvetta. SIlloin, kun elin 3,5 vuotta pelkällä opintotuella (en ottanut lainaa kuin läppäriin) sai todellakin kitsastella, kun tuli asuttua yli 50 neliöisessä kämpässä, joka lohkaisi leijonanosan tuosta opintotuesta. En tiedä miten olen kestänyt hengissä, mutta päätin silloin, että jos joskus saan enemmän rahaa, ostan juuri sitä mitä huvittaa.

    Toki nyt syksyllä alkavat opinnot saavat aikaan sen, että taas kiristetään kukkaron nyörejä. Pyrin säilyttämään työpaikkani, mutta koitan saada vähennettyä työtunteja, jotta ehdin opiskella. Tämä tarkoittaa tietenkin myös sitä, että rahaa on vähemmän ulkona syömiseen, sisustusesineisiin, lehtitilauksiin ja kirjoihin.

    Rakastan puhua rahasta! 😀

    Liked by 1 person

    1. Tommonen kitsasteluun ja pakon edessä penninvenyttämiseen joutuminen kyllä muuttaa aina rahaan suhtautumista. Ihana toi sun, että sitte joskus ostan just mitä huvittaa ja parasta, että oot toteuttanuki sitä. 😀 ❤

      Ää, toivottavasti saat pidettyä työt ees osa-aikasena, ni ei tartte pelkällä opintotuella kitkutella menemään!

      Liked by 2 people

  3. Löysin blogisi sen viime vuotisen rahapostauksen kautta ja jäin seuraamaan. Minulla on hieman vinksahtanut suhde rahaan ja olen kiinnostunut muun muassa muiden ihmisten budjeteista, oman budjettini ja talousseurantani lisäksi siis. Odotan aina innolla tilipäivää, en siksi, että pääsisin shoppailemaan, vaan siksi, että silloin pääsen laskeskelemaan ja sumplaamaan omia rahojani eri säästökohteiden välillä.

    Tämä nyt kuulostaa siltä, että pyörisin rahoissani, mutta todellisuudessa olen ollut vuosien varrella pariin otteeseen työttömänä ja määräaikaisissa työsuhteissa. Kun on ollut hieman jemmarahaa, niin ei ole tarvinut niin paljoa stressata rahasta silloin, kun tulot ovatkin pudonneet. Minulla on joku hämärä muistikuva, että olisin aikoinaan säästänyt opintotuestakin joitakin pieniä summia?

    Vaikka olenkin lukenut blogiasi, niin kurkkasin vasta tässä äskettäin Instagramiasi. Sieltä löytyikin tuttuja paikkoja ja maisemia. Minulta on jäänyt hoksaamatta tämä kymenlaaksolaiskytköksesi. Hauska sattuma. 🙂

    Liked by 1 person

    1. Mukavaa, että oot jääny seurailemaan ja kommentoit! 🙂

      Haha, ollaan sit vähän samanlaisia, sillä itsekin ootan tilipäivää innolla, että pääsen rakentelemaan kuukauden budjettia (ja ostamaan kaupasta jotain hyvää, kalliimpaa ruokaa). Jokin siinä rahaan liittyvien numeroiden pyörittelyssä vaan on niin mukavaa – vaikkei sitä rahaa tosiaan aina paljoa saisikaan.

      Ja siis nimenomaan toi säästössä oleva jemmaraha tuo turvaa niihin aikoihin, kun töitä ei välttämättä olekaan tarjolla. Ei heti tarvitse olla kauhuissaan siitä, että riittääkö rahat, vaan voi hengittää suht tasaisesti ja vaikka laskea, kuinka kauan pärjäisi ihan 0-tuloilla (tätä oon saattanu ite tehä….:D)

      Haa, hauskaa, että tänne joskus eksyy joku toinenkin kymenlaaksolainen! ❤

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s