Miten elää talven yli?

Mokomalla on sellainen biisi kuin En elä talven yli ja se lienee aika monen fiilis jo lokakuussa, kun päivät lyhenevät lyhenemistään, on märkää, kylmää ja kaunein ruska taittuu pelkkään lonkeron harmaaseen sävyyn. Ympäröivä pimeys ahdistaa ja tekee mieli vain maata naamallaan sohvalla irtokarkkeja imeskellen, kirkasvalolampun hohkatessa säteitään vieden mielen jonnekin, missä aurinko aina paistaa. Ken kotimaan talveen käy, saa kaiken toivon heittää, mutta mitä jos sittenkin elettäisiin talven yli?

Lehdet ja blogit ovat tällä hetkellä täynnä vinkkejä siihen, miten välttää kaamosmasennus, mutta ajattelin listata asioita, jotka pätevät vallan hyvin myös kevätväsymyksen tai hetkellisen, mutta akuutin alavireen korjaukseen.

Tee itsellesi kuin tekisit toiselle. Monesti parisuhteessa elävät tekevät toiselleen pieniä, mutta erittäin mukavia asioita: keittävät kahvit ja tekevät voileivät valmiiksi, tuovat kaupasta yllärisuklaalevyn ja muutenkin haluavat parhaansa mukaan tehdä toisen elämän mukavammaksi. Yksineläjänä tämä on harvinaista herkkua niin antajana kuin saajanakin, ellei ota ohjia omiin käsiinsä ja anna niitä itselleen. Olen mm. ottanut tavaksi tehdä jo päivällä itselleni iltapalan valmiiksi – olivat ne sitten valmiit voileivät tai valmiiksi pilkottu hedelmäsalaatti. Tarpeellinen määrä vettä on jo valmiiksi keittimessä ja teelehdet valmiina siivilässä, joten kun illalla kahdeksan jälkeen raahautuu töistä kotiin ei tarvitse kuin nappia painaa ja ottaa valmis iltapala jääkaapista. Kiitos kaunis itselleni, että tein illastani helpomman. Samaa voi tehdä myös aamupalan kanssa, niin pitkälle kuin vain pystyy, jolloin aamut toimivat nopeammin ja ennen kaikkea helpommin. Ei vaadi paljoa, mutte tekee elämästä himpun verran siedettävämpää.

Keksi joka kuukausi mukava tekeminen, yksikin riittää. Usein kehotetaan pahimpaan väsymysaikaan lataamaan kaikki vapaahetket täyteen mukavaa tekemistä, mutta liika on liikaa, jos jo valmiiksi väsyttää ja ahdistaa. Riittää, että on edes se yksi tärkeämpi meno, joka saa suoniin virtaa – oli se sitten jokin odotettu keikka, käynti kaverin kanssa uudessa kahvilassa tai elokuvissa saavillinen popcornia kainalossa, teatteriliput, visiitti jossakin uudessa paikassa, kirjan lukeminen yksin hiljaisuudessa kirjaston nurkassa tai vaikkapa täysin lapsivapaa viikonloppu puolison kanssa – valinta on aivan vapaa! Kunhan se on asia, jota on mukava suunnitella etukäteen, josta nauttii sitä tehdessään ja josta saa energiaa jaksaa taas vähintään kuukausi eteenpäin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Sokerikuorrutteisten asioiden välttäminen. Kun ilta pimenee jo neljän aikaan iltapäivästä, niin monen käsi hamuaa edellä mainittuja irtokarkkeja tai suklaalevystä vielä yhden palasen. Kun väsyttää, niin sokerista haetaan nopea apu, mutta sitä se nimenomaan onkin – ei siitä pitkälti ole iloa, ellei halua koukuttua ja veltostua oikein kunnolla. Itse olen enemmän suolaisten herkkujen perään, mutta monesti pimeään vuodenaikaan huomaan mutustavani makeaa makean perään kuin yrittäisin syödä auringon takaisin taivaalle, mutta kun asian tiedostaa on siihen helpompi puuttua. Liiallinen sokeri tekee minut vain flegmaattiseksi, mustaa silmänaluset ja saa ihon sakeaksi, eikä suklaapala lämmitä mieltä kuin sen suussa sulavan hetken – siksi menee helposti levy kerralla. Hankin siis sokerini muualta ja sitähän saa helposti hedelmistä, mehuista ja teehen sekoitettavasta hunalusikallisesta. Syön päivittäin hedelmiä aamulla, päivällä sekä illalla ja olen lisännyt appelsiinimehulasillisen (valio luomuappelsiinimehu on bestest best!) päivittäiseen rytmiini, pois pelkästään viikonloppuisin vietettäviltä speshulaamiaisilta. Eikä muuten ole tehnyt mieli enempää makeaa!

Mitenkäs se D-vitamiini? Mikäpä olisi tämä postaus laatujaan, jossei vähän vitamiinien perään huudeltaisi. Ja siis nimenomaan vähän – en minä niistä mitään tiedä, enkä napsi tällä hetkellä mitään lisiä purkeista ja tuubeista. Vaikka olenkin pääasiallisesti jättänyt lihan lautaseltani pois, niin syön läpi vuoden kalaa vähintään kerran viikossa ja pyrin saamaan siitä sen verran D-vitskua, ettei tarvitsisi napsia sitä joka aamu purkista (varmaan pitäisi). Kalan lisäksi aloin ruokailujen jälkeen syödä, enemmän kai lapsille suunnattuja, Herra Hakkaraisen mustikkaisia täysksylitolipastilleja, joihin on lisätty D-vitamiinia. Saavat luvan riittää ja jos ei riitä, niin… noh, sitten eivät riitä. Olkaa te muut fiksumpia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ylös, ulos ja maailmaa katselemaan. Sille ei vain mahda mitään, että ulkoilu virkistää niin kehoa kuin mieltäkin, joten se olisi aika kätevää ottaa ihan joka päiväiseksi tavaksi. Käydä vähän tuijottamassa metsämaisemaa tai lähi-Alepan seiniä, joska olisi tullut uusia graffiteja. Kävellä jokin hyväksi havaittu kierros korttelin tai parin ympäri, fillaroida vähän pidempi matka tai jos keli suosii ja suksi luistaa, niin suksia vaikka minne (myös kuuseen ja (|) jos siltä tuntuu). Parastahan tämä ulkoiluaktiviteetti olisi sijoittaa siihen viiden minuutin aikahaarukkaan, kun on valoisaa, mutta useimmiten se on sula mahdottomuus ellei halua käydä ruokatauoillaan suorittamassa kevyttä happihyppelyä. Suosittelen myös ulos lähtemistä ennen kuin rojahtaa sohvan syleilyyn töiden jälkeen, sillä sieltä ei sitten enää nousta nostokurjellakaan – kokemusta on. Muistakaa myös säänmukainen pukeutuminen ja ennen kaikkea muuta kuorruttaa itsenne ja läheisenne heijastimilla.

Ota tauko silloin, kun sitä tarvitset. Ulkona sataa vaakatasossa vettä tai lunta niin sakeasti, ettei sekaan usko mahtuvansa. On niin märkää, että sukat kastuvat jo ulos astumisen ajatuksesta ja mittari lähentelee uusia pakkasennätyksiä. Väsyttää, vituttaa ja kaikki on niin perseestä, että sokerinhimoon hankitut mandariinitkin lentää seinään. Ota iisisti, sytytä pari kynttilää, tee lämmintä juomaa (terätettynä tai ei), nappaa jotain hyvää syötävää (ehkäpä suosikki karkkipussisi!), laita leffa tai lempisarja pyörimään ja juurru sohvannurkkaan. Vietä vapaahetki kaikesta, mutta tiedosta, ettet voi tehdä niin joka päivä tai päädyt taas takaisin siihen, että kaipaat vinkkejä talven yli elämiseen. Breikki sohvannurkassa silloin tällöin virkistää ja rentouttaa yhtä paljon kuin se ulkoilureissukin ja mikä on oikeasti mukavampaa kuin asettua lämpimän viltin alle lämpimän juoman kanssa ulkoilun jälkeen? Eipä juur mikään. Voin myös paljastaa, että valitsin tänään tämän vaihtoehdon, sillä lunta tulee vaakatasossa, eikä to-del-la-kaan huvita tänään mennä ulos, joten sisäkissana sohvalla tänään, miau!

Millä keinoin sinä elät tämän talven yli?

8 thoughts on “Miten elää talven yli?

  1. Mä oon kanssa ottanu tavaksi sen, että jos siltä tuntuu, niin joskus on ihan ok tuijottaa Netflixistä useampi jakso putkeen ja vaan olla möllöttää! Jos se on sitä mitä sillä hetkellä kaipaa, niin antaa mennä!

    Liked by 1 person

    • Jep! On ihan turha haalia jatkuvasti sitä kivaa tekemistä, jos ei oikeasti jaksa! Välillä pitää vaan olla möllöttää, että jaksaa taas jonain toisena päivänä puuhata.

      Liked by 1 person

  2. Toivon olevani niin kiireinen, etten edes huomaa koko talvea. 🤔😁 En mä huomannut kevättäkään ja kesänkin vain juuri ja juuri, niin toivottakoon, että sama flow lennättäisi minut uuteen kevääseen!

    Liked by 1 person

    • Miul on kans vähä sama fiilis, sillä ei oo hajuakaan mitä syys- ja lokakuulle on tapahtunut, sillä vastahan oli elokuu. Kohta lienee jo joulu ja sitten leskenlehdet jo kukkiikin tien pientareella.

      Liked by 1 person

  3. Marraskuun lapsena talvi ei ole ollenkaan paha juttu, toista se on keväällä kun lisääntyvä valo pistää pään sekaisin ja väsymys saa ihan hirveät mittasuhteet. Ymmärrän kuitenkin hyvin, että pimeä vuodenaika on suurimmalle osalle ihmisistä jos nyt ei ihan silkkaa helvettiä niin ainakin tosi vaikeaa ja vähäenergistä aikaa. Oma niksini on ottaa kaikki mahdollinen irti auringonpaisteesta aina silloin kun se sattuu edes vähän pilkahtamaan taivaalla. Opin tämän tavan entiseltä opiskelukaveriltani, joka käytännössä jätti kaiken tekemisensä kesken ja suuntasi ulos heti kun aurinko talvikuukausien aikana sattui paistamaan. Vielä parempi, jos sen ulkoilun voi tehdä metsässä (tai muussa luontoympäristössä), jolloin voi valosta nauttimisen lisäksi myös tarkkailla luontoa. Marraskuun pimeyteen suosittelen muutenkin erityisesti havupuumetsiä, joissa riittää värejä vielä sittenkin, kun muu luonto on muuttunut jokseenkin tummasävyiseksi.

    Liked by 1 person

    • Metsävierailut ovat kyllä piristäviä mihin vuodenaikaan tahansa!

      Hauska ja varmasti toimiva tapa tuo opiskelukaverilta opittu, jos vaan tosiaan on sellaisessa työssä tms., että ulos voi päivänvalon aikaan karata. 😀

      Like

  4. Mie aloitin intopiukeana Sali Haltuun -ryhmävalmennuksen, ajatuksena talven aikana saada lihaskuntoa kohennettua (+ salilla on uima-allas ja infrapunasauna…), mutta hienostipa alkoi homma, ensin se saakeiln epikondyliitti ja nyt tämä salmonella…
    Joten lisää kynttilöitä, kaamosvaloja, kirjoja…

    Liked by 1 person

    • Huhhuh! Todellakin lisää kynttilöitä, kaamosvaloja ja kirjoja, mutta huomattavasti vähemmän noita muita paskoja – kirjaimellisestikin. 😅 Suunta ei voi ainakaan enää olla kuin parempaan!

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s