Ne raukean hitaat päivät

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Katsoin tässä eräänä päivänä vihdoinkin muutaman vuoden takaisen hittielokuvan Kutsu minua nimelläsi (Call me by your name). Se oli niin täynnä käsin kosketeltavaa kesän tuntua, että mieleni meinasi pakahtua siinä sohvalla villasukkiin ja vilttiin kääriytyneenä.

Lipuvat kuvat Italian lämmöstä toivat mieleen ne kaikki jo menneet ja ehkä tulevatkin kesät jolloin aurinko on hivellyt maisemaa sillä lailla hehkuvasti, maalaten kovia rajoja paljaan ja varjon väleihin. Kosteutta helmeilevät, kylmää juomaa sisältävät lasipinnat jättämässä renkaita jälkeensä kaikkialle, viileän lasin tuntuessa erityisen hyvältä lämpöä hohkaavaa ihoa vasten saaden ihokarvat nousemaan pystyyn.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ne kaikki raukean hitaat päivät jolloin on liian kuuma tehdä mitään muuta kuin katsella ohi lipuvaa päivää tai kietoutua toiseen avointen ikkunoiden alla. Kuinka hyvältä maistuukaan tuore kotimainen mansikka oikein kuumana kesäpäivänä juuri torilta ostettuna, niin että se sotkee sormet ja suunpielet. Miltä se tuntuikaan istua puistossa lämpimänä kesäiltana kevyessä mekossa jalat toisen sylissä, hätistellä hyttysiä ja hiuksia toisen kasvoilta. Tuntea se kaiken ympäröivä pehmeys, jonka heinäkuinen kesäilta antaa auringonlämmön viipyessä kivilaatoilla, asfaltilla, veden väreilevällä pinnalla.

Kesän kuulaat aamuyöt, jossa viileys ja nouseva lämpö mittelevät, höyryävä hengitys ja peltojen päällä keriytyvä usva. Järkkymätön hiljaisuus ennen kuin linnut taas ennen aurinkoa aloittavat konserttinsa. Muistatteko vielä, kuinka äänekkäitä varhaiset kesäaamut ovat ja kuinka hiljaisiksi käyvät elokuut? Minkälaista se olikaan kastaa jalkansa viileään veteen kuumana päivänä, virkistäytyä. Ja kuinka suloinen onkaan sateen jälkeinen tuoksu, höyryävä asfaltti ja se kaiken alleen peittävä vihreys, joka paljastuu pölyn huuhtoutuessa alas. Syreenin tuoksu aamuauringossa ja pionien kumartavat hahmot hämärtyvässä illassa, veden pintaan pyörteitä aikaan saava ongenkoho ja kämmenselälle sulava jäätelö.

Kaikki se on vielä edessä.

Kesä.

11 thoughts on “Ne raukean hitaat päivät

  1. NIIN ON! Pistin juuri pomolle viestiä, jossa ehdotin, että kesän ajaksi tehtävä sopimus olisi 75% työajalla. Toivon, että hän suostuu ja saisin koko kesäksi pitkät viikonloput ja muutaman pätkän ihan oikeaa lomaa. En jaksaisi enää odottaa – eikä kyllä kauaa tarvitsekaan!

    Ihana teksti ❤

    Liked by 2 people

  2. Juuri eilen kävelyllä mietin, että touko-kesäkuu on kyllä aivan ihanaa aikaa. Luonto heräilee ja antaa sitten parastaan. Odotan innolla sitä, kun pihalla voi istuksia ohuessa villatakissa ja nurmikon poikki tarkenee hipsuttaa paljain varpain. Tämä pienikin vihreys joka nyt on puskenut, tuntuu pitkän ja harmaan talven jälkeen aivan mieltä hivelevältä!

    Liked by 1 person

  3. “Kesän kuulaat aamuyöt, jossa viileys ja nouseva lämpö mittelevät, höyryävä hengitys ja peltojen päällä keriytyvä usva.”

    Ja heinän tuoksu…

    Liked by 1 person

  4. Ihana teksti! Etenkin toinen kappale resonoi vahvasti. Tuli mieleen heinäkuinen Toscana, jossa kaikki energia meni valon sävyjen ihailuun. Teksti oli myös tarpeellinen muistutus katsoa tuo leffa, joka on ollut haavelistalla jo pidempään.

    Liked by 1 person

  5. Pingback: Elokuun luetut – astu harhaan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s