Pionit ovat kärsivällisyysharjoitus

Ostin tiistaina pioneja ja ajattelin niiden avautuvan iltaan mennessä.

Illalla ennen nukkumaanmenoa katselin kevyesti avautuneita nuppuja ajatellen, että kyllä ne aamulla ovat avautuneet.

Aamulla terälehdet olivat taas hieman enemmän erillään toisistaan, joten kyllä ne illalla töistä palatessani varmasti olisivat jo auki.

Illalla päädyin taas ajattelemaan, että josko aamulla sitten.

Aamulla, että josko sitten illalla olisivat.

Ja kun torstai-ilta koitti ja saavuin kotiin oli odotukseni vihdoin ohitse.

Pioneja maljakkoon ostettaessa on hyväksyttävä se pieni ääni takaraivossa, että ehkä ne nuput eivät koskaan aukeakaan tai ehkä niistä avautuu vain yksi. Kuitenkin sen riskin aina ottaa, sillä avautuessaan pionit vain ovat niin hiton kauniita, että edes yksi avautunut pioni hyvittää kaikki ne sulkeutuneiksi nupuiksi jääneet. On hyvä myös tiedostaa jo ostovaiheessa, että valmiin kukinnon sävy poikkeaa huomattavasti nupun väristä. Näissäkin kuvissa on vain muutaman päivän ero, mutta väri on lähes kokonaan kaikonnut.

Pionit ovat kärsivällisyysharjoitus, niin maljakossa kuin kukkapenkissäkin. Istutuksen ja jakamisen jälkeisinä vuosina se jättää usein kukkimatta antaen odotuttaa kukkaloistoaan kesien yli. Pionin työntäessä pienet nuppunsa esiin tietää, että kukinnan odotuksesta tulee pitkä kukinta-ajan ollessa kuitenkin niin lyhyt. Viime kesänä odotin mökkipihan kukkapenkkien pionien kukkimista hartaudella nuppujen ollessa joka päivä hieman isommat, mutta lopulta ne eivät ehtineet kukkaan ennen lähtöäni. Lohdutin itseäni ostamassa kotona pioneja ruokapöydälle.

Viime päivinä olen haaveillut (taas) siirtolapuutarhamökistä ja mm. pionien istuttamisesta sen pihamaalle, sillä en usko kärsivällisyyttä koskaan olevan maailmassa liikaa.

7 thoughts on “Pionit ovat kärsivällisyysharjoitus

  1. Meillä on edellisten asukkaiden istuttama pionipenkki, ja se on ihan kökössä paikassa liian piilossa katseilta. Rakastan sitä ja välillä mietin siirtämistä. Mutta en uskalla! Jos se ei enää kukikaan ikinä? Tai kukkii, mutta vasta vuosien päästä? Hnnnghhgh! Että sitä kärsivällisyyttä kun miettii, niin ehkä siirrän mieluummin persiöni ja penkkini pionin luo, kuin toisinpäin… 😂

    Liked by 1 person

    • Miksi kukaan istuttaa pionipenkin jonnekin piiloon!?!? En ymmärrä.

      Mut sen ymmärrän erittäin hyvin, et mieluummin siirtää itsensä kuin pionipenkin. Ihavvaan kaiken varalta. 😀

      Liked by 1 person

  2. Täytyykin varmaan ostaa itselle pioneja, koska ne nyt vaan on kertakaikkisen upeita!

    Meillä oli pihalla hölmössä röteikössä pioni kun ostettiin talo. Sitten mylläsin sen röteikön helkkariin seuraavana keväänä ja se pioni kai tuhoutui samalla. 😅

    Liked by 1 person

  3. Mulla on etupihalla ikivanha Kuolanpioni ja vaikka kyseisessä penkissä ei oikein mikään muu selviä, koska paikka on kesällä järjettömän paahteinen ja talvella jään sekä lumen peittämä, niin tämä pioni kukkii tosi kauniisti. On kyllä paljon simppelimpi kukinta kuin noissa sinun kaunokaisissa, mutta kauniskaunis!

    Liked by 1 person

    • Googlasin kuolanpionin ja näyttää oikein söpöltä! ❤ Ja en tosiaan odottanut ostamieni nuppujen avautuvan noin suuriksi ja runsaiksi – koskaan ei voi tietää mitä tulee!

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s