3+1 tapaa pysyä lämpimänä

Vaikka tätä tietoista elämää on tällä avaruudessa kiertävällä kivilohkareella tullut vietettyä jo yli 30 vuotta, niin aina sitä vaan oppii uutta, jos vain on sille tiedolle avoin. Tottakai nämä seuraavat asiat ovat joillekin aivan päivänselviä jo alakouluikäisistä asti, mutta meillä toisilla menee se kolkkent vuotta hyhmässä elämistä ennen kuin tajuaa, että ei se paleleminen oikeasti kannata.

Veikkaisin, että tämä elämänlaatuani hurjasti parantanut oppi ja hoksaus iski tajuntaani jostakin Mielirohdon Jennan instastoorista tossa alkusyksyllä, jossa todettiin jotain siihen suuntaan, ettei niitä paksuimpia neuleita ja takkeja kannata hillota kaapissa odottamassa niitä oikeita pakkasia, sillä jos hyhmä pääsee uimaan liiveihin jo syyskuussa, niin ei siinä enää untuvatakki tammikuussa oikeesti auta verenkierron ollessa jo pelkkää jäähileslushieta.

Siitäpä tämä ikuinen palelija saikin sitten tehtyä päätöksen, että olkoon tämä vuosi 2020 sitten minkälaista kuraa tahansa vielä vuoden lopussakin, niin ainakaan en enää suostuisi palelemaan pätkän vertaa. Enkä muuten ole palellutkaan ja nyt kerron, miten se on ollut mahdollista.

porkkana-inkiväärikeitto lämmittää mukavasti viileässä syyssäässä ja ne jääkaappiin nahistuneet porkkanat muuttuvat kuin itsestään hävikistä herkuksi.

Yksi tärkeimmistä asioista on varmasti ollut se, että SYÖN TARPEEKSI JA OIKEIN. Olen aina ollut hieman huono tai no ennemmin laiska syömään ja se unohtuu varsinkin vapaapäivinä ihan tosi helposti välillä kokonaan aamupalan jälkeen. Myös mun työeväät on usein olleet vaan joku banaani, salaatti, jogurtti tai smoothie, vaikka työpäivä kestäisi sen seitsemän tuntia tai ylikin. Siis kuinka typerältä se kuulostaa, kun sen näin ylös kirjoittaa! Joitakin aikoja sitten tutustuin paremmin ayurvedan maailmaan ja omaan kehotyyppiini, jolle juurikin huonointa mahdollista tarjottavaa ovat kaikki kylmät salaatit ja smoothiet, kun helposti paleleva vata-kehotyyppini kaipaisi nimenomaan kypsennettyjä ja lämpimiä ruokia. Tänä syksynä otin opiksi myös työeväsrintamalla ja olenkin nauttinut lounaiksi lämpimiä keittoja sekä ihan kotona tehtyä ruokaa pitäen hedelmät ja näkkärit vain nopeina lisävälipaloina. Ennen palelin töissä ihan jatkuvasti (ihme!!), mutta arvatenkin tilanne on nyt vahvasti eri.

Sen lisäksi, että lämpöä tulee nyt ihan eri tavalla oman kroppani tuottamana, niin pidän huolen siitä, että se myös pysyy minun käytettäväni eikä karkaa harakoille PUKEUTUMALLA KUNNOLLA. Siinä missä ennen saatoin pyöräillä pelkissä ohuissa farkuissa töihin muutaman asteen lämpötiloissa sääriluut jäässä, koska eI vIeLä VoI oTtAa NiItÄ pAkSuMpIa VaAtTeItA KäYtTöÖn EtTeI sItTeN tAlVeN tUlLeSsA pAlElE, niin hyväksyin sen, että minulla on kylmä NYT ja todellakin voin pukea niitä lämpimämpiä päälle ja puenkin. Tuntuu huomattavasti mukavammalta harrastaa köyhän spinningiä, kun kylmä ei kangista jäseniä jo ensimmäisessä alamäessä eikä perille päästyä tarvitse hieroa puolta tuntia reisien verenkiertoa toimimaan tai pelätä punoittavien korvalehtien irtoamista. Poutaisina päivinä nakkaan paksujen sukkahousujen tai housujen päälle ohuet, tuulta pitävät ulkoiluhousut ja sadepäivinä paksummat, vettä hieman hylkivät byysat ja kehrään nautinnosta, kun ei palele. Korvien suojaksi kietaisen ihan itse viime syksynä neulomani merinovillaisen pannan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
muistathan pesemisen sijaan tuulettaa villaiset vaatteesi aina käytön jälkeen ja antaa niiden käyttöjen välillä levätä viikattuina hyllyllä henkaroinnin sijaan.

Ja merinovillasta pääsemmekin seuraavaan aiheeseen eli OIKEISIIN MATERIAALEIHIN ja oikeaan lempivaatteeseeni. Luonnonmateriaalit villoineen ja silkkeineen ovat täydellisiä pitämään kehosi lämpimänä tai viileänä kumpaan lopputulokseen sitten haluatkaan päätyä ja niihin oikeasti kannattaa näillä leveysasteilla panostaa. Toki voit kerrostaa itseäsi myös polyesterillä, mutta huomaat pian palelevasi kaikkialta muualta, mutta kainaloidesi olevan aivan hiessä. Itse haaveilen merinovillaisesta aluskerrastosta (morjens, keski-ikä täällä soittelee) ja rahatilanteen salliessa aion todellakin sellaisen ostaa, mutta tällä hetkellä käärin pääni lisäksi vain jalkani merinovillan suloiseen syleilyyn. Vaikka kuinka toitottaisin pitkin kyliä jonkin toisen vaatekappaleen olevan suosikkini, niin tosiasiassa suosikkipaikkaa sillä rintamalla syämmessäin pitelee Voguen merinovillaiset mustat ja ohuet sukat, joita omistankin neljä paria! Voin valehtelematta sanoa, että varpaani eivät ole pysyneet näin lämpiminä sitten varmaan sen, kun olin pieni beebels. Jos kuulut heihin, joiden varpaat ovat kroonisesti jäässä joulusta juhannukseen, niin panosta hyviin merinovillaisiin sukkiin! Niiden lisäksi käytän myös villaisia pohjallisia kengissä, joita voin myös erittäin lämpimästi (pun intended) suositella.

Myös se, että ANTAA ITSENSÄ LEVÄTÄ vaikuttaa vahvasti siihen, miten ympäröivää maailmaa kokee kehollaan ja väsyneenä kaikki ikävät tuntemukset kuten paleleminen vievät helposti vallan. Vaikka kuinka dedikset painaisivat päälle ja tuntuisi siltä, että aikaa ei vain ole millekään, niin juuri silloin on tärkeää ottaa itselleen edes pieni hetki siellä ja toinen täällä. Keittää kuppi teetä tai kahvia ihan ajatuksella ja nauttia se rauhassa, istahtaa hetkeksi jalkakylvyn ääreen, käydä happihyppelyllä ilman sen suurempia päämääriä tai vain hetkeksi sulkea silmät ja hengitellä syvään ruokatauon tärkeyttä unohtamatta. Ihminen ei ole kone, vaikka siihen tämä maailma tuntuukin pyrkivän, joten omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta on muistettava pitää huolta.

Näin marraskuussa voi toki olla hieman aikaista juhlia sitä, että määpäs en oo vielä palellu yhtään nännäsnää, mutta uskon oikeasti vakaasti, että näillä pienen pienillä toimenpiteillä en myöskään palele sitten, kun lämpömittarin elohopea valuu kaksilukuisten pakkasasteiden puolelle.

Ostamani vaatteet 2019, osa 4/4

Lue myös sarjan ensimmäinen, toinen ja kolmas osa.

LOKAKUU

Rintaliivit & 3 kpl alushousuja
47,97€
Siinä vaiheessa, kun itseäänkin jo hävettää ripustaa vanhoja ja virttyneitä alushousujaan kuivumaan lienee aika suunnata ostamaan uusia ja toimittaa vanhat rodeon puolelle. Löysin myös minulle sopivaa liivimallia ja päätin ostaa yhdet, sillä omistan vain muutaman parin.

Uhana Designin Secret Garden -kuosinen bomber
66,00€ (sis. postikulut)
95% puuvilla, 5% elastaani
Tori.fi
Ah så, vihdoinkin ahkera ja lähes päivittäinen Tori.fi myyräämiseni tuotti halutunlaisen tuloksen ja sain kun sainkin tämän hankittua! Ilmeisesti kaipaamansa asiat vain pitää sanoa ääneen, sillä ette tiedä (enkä minäkään enää ole pysynyt laskuissa) kuinka monta kertaa olen tätä kyseistä vaatekappaletta yrittänyt ostaa, mutta aina se on mennyt hetkeä aiemmin jo jollekin toiselle. Viime postauksessa meinaan nostin tämän täsmätuotteena kaivattujen vaatteiden listalle ja johan heti seuraavalla ostoyrityksellä tärppäsi! Tämä on heittämällä suosikkikuosini ja omistan samalla kuosilla jo ennestään puseron ja mekon.

Musta paitapusero puuvillanoksa-kuosilla
8€
100% viskoosi
Kymppitori kirppis

Lähdin kirppikselle kiertelemään mielessäni nilkkurit, maiharit sekä aluslautaset ja ruukut kasveille. Löysin yhden lautasen (niin soma, siinä on keltaisia kukkia!) ja puseron. Hauska sattuma sinänsä, sillä kyseinen pusero oli viime syksyllä meidän liikkeemme valikoimissa (ovh 69,90e!!) ja olin ostamassa sitä pariinkin otteeseen, mutta aina se vaan jäi ja lopulta jäin sitten ilman. Pusero on aika ajoin tullut uudestaan mieleen ja olen itsekseni harmitellut, että eipä tullut hankittua. Ja niin sitten vain kyseinen paita tuli minun koossani kirppiksellä vastaan ihan pilkkahinnalla ja hyväkuntoisena. Kohtaloa tai ei, mukaan se lähti.

MARRASKUU

3 paria mustia sukkia
5,95€
80% puuvilla, 18% polyamidi, 2% elastaani
Ostin isänpäivälahjaksi paketillisen sukkia, kun niille (ja kalsareille) kuulemma oli tarve.

Nahkaiset maiharit kunnollisella pohjalla
20€ (+8,90€ matkahuolto)
Tori.fi
Yasss, vihdoinkin! Olen ryönännyt nettikirppiksiä, oikeita kirppiksiä ja Toria uskomattomalla pieteetillä jo p i t k ä ä n, mutta sopivanlaisia maihareita ei vain ole löytynyt. Minulla on täysin sileäpohjaiset maiharit ennestään, mutta ne ovat vuorettomat ja pohjansa vuoksi hyödyttömät (paitsi toki luistimina oikein oivat) heti kun tienpinnat jäätyvät, joten näille on ollut suuri tarve – jo noin työmatkakävelyäkin ajatellen, kun syksyllä lenkkarit käyvät turhan kylmiksi.

Dinosauruskuvioinen, pitkähihainen paita
4€
90% puuvilla, 5% polyesteri, 5% elastaani
Bongasin Cittarin poistonurkasta puseron joululahjaksi veljenpojalle.

Emil i Lönneberga -pusero.
10€
95% luomupuuvilla, 5% elastaani
Sama kuin yllä.

JOULUKUU

Ryhmä Hau-kylpytakki
24,95€
Unohdin tsekata materiaalin
Joululahjaksi veljentytölle, kun tarvitsi kylpytakin.

Musta pitkähihainen mekko
30,03€
100% luomupuuvilla
+
Korallin värinen lyhythihainen mekko
26,60€
100% puuvilla
Synttärilahjaksi veljentytölle. Toiveena oli mekko, joka menisi tulevissa juhlissa, mutta myös ihan arkenakin. En osannut päättää kumman mekon olisin ostanut, niin ostin sitten molemmat, että on sitten mekkoa talvisempiin ja kesäisempiin menoihin.

yht. 252,40€ eli yhteensä kuluvalta vuodelta 1104,84€. 

Summa on aivan järjettömän suuri siihen nähden, kuinka paljon oikeasti vaatteita tarvitsin ja keksisin tähän hätään muutamankin jutun, mihin nuokin rahat olisi suurimmaksi osaksi voinut järkevämmin käyttää. Vuodelle 2020 en varmaankaan tule tekemään samanlaista listausta, mutta harkitsen jokaista ostostani vieläkin tarkemmin ja pistän mielihaluilleni kampoihin vieläkin paremmin. Näillä ajatuksilla tuo tämän vuoden summa vähintäänkin puolittuu ja yli jäävän voin vaikka pistää sijoittaen tai käydä ulkona syömässä muutaman kerran useammin.

PS. MITÄ KAIPASIN/KAIPAAN VAATEKAAPPIINI

  • suomalaista designiä
  • luonnonmateriaaleja, ei polyesteriä tai akryylia
  • korolliset, vuorettomat mustat nilkkurit, materiaalina nahka
  • mustat maiharit kunnollisella pohjalla, materiaalina nahka
  • Uhana Designin Secret Garden -bomber, koko xs (saa tarjota, jos sellaisen omistat ja olet siitä valmis luopumaan)
  • punaruudullinen (flanelli)kauluspaita vanhan ja kuluneen korvaajaksi

*punaiset ostettu uutena, vihreät käytettynä, siniset lahjaksi

Uuden pikamuotimyymälän herättämiä ajatuksia

Olen päässyt viime viikkoina seuraamaan, kun tänne meidän nurkille on rakennettu isolla tohinalla ennennäkemätöntä (siis onhan tätä liikettä maailman sivu muualla, muttei täällä meillä!) pikamuotimyymälää. Tällä viikolla se nyt sitten aukesi ja se oli päivä, joka ahdisti hieman jo valmiiksi. Tuoreessa muistissa kun on vielä Triplan avajaiset ja pikamuodin myyntiennätykset sekä valtaisat jonot Mujin uuteen myymälään (joka muuten on käyttänyt lapsityövoimaa). Onneksi täällä, lähes maaseudulla, jonot eivät yllä niin pitkiksi muulloin kuin Tokmannin jakaessa ilmaisia ämpäreitä.

Jonkinlainen jono täälläkin kuitenkin saatiin aikaiseksi, joten pikamuoti selkeästi kiinnostaa. Pitkin päivää ihmiset kulkivat myymälän muovikassit viuhuen kassan kilistessä ahkerasti, enkä halua ajatella minkälainen hulabaloo paikalla on lauantaina. Haluaisin sulkea todellisuudelta silmäni ja ajatella, että ostoksilla kävivät vain vähävaraiset perheet ostamassa tarpeeseensa, mutta jatkuvasti lipeän sille todellisuuden puolelle, jossa ihmiset ostavat vain siksi, että on halpaa. Ei ole oikeaa tarvetta tai edes käyttöä juuri nyt eikä silläkään oikeastaan ole mitään väliä, että tuote on pilalla muutaman pesukerran jälkeen. Aina voi ostaa uuden, koska on niin saatanan halpaa.

Myönnän, että olisin itsekin luultavasti vielä viisikin vuotta sitten ollut samaa muovipussia heiluttelevaa jengiä, joka iloitsee halvoista vaatteista, mutta onneksi en ole enää. Silloinkin olin ostavinani oikeaan tarpeeseen, mutta se tarve ei ollut käyttö, vaan sisäisen tyhjyyden täydentäminen jollakin uudella. Lopulta ymmärsin, että en todellakaan tarvitse enää yhtäkään halpaa rättiä (tai kallistakaan sen puoleen, mutta joskus halu voittaa järjen) ja sitten tajusin, miten hirveä taakka sellainen käytös- ja ostostapa on ollut ympäristölle.

fastfashion

Vaikka tuo meidän kylän uusi liike taikoikin paikkakunnalle muutamia työpaikkoja lisää, niin oliko se silti mitenkään päin tarpeellinen? Tarvittiinko taas yksi väylä suoltaa ulos liian halpoja ja huonolaatuisia tuotteita joita kutsuu pian kaatopaikka? Ketä tämä tällainen oikeasti palvelee? Vastaan: Ei ollut, ei tarvittu, ei ketään. Silti se vain tuli, on ja kauppa käy. Teinit kantavat rahojaan sinne, jota vastaan perjantaisin pitävät ilmastolakkoa kouluista. Äidit ostavat sen kymmenennen puseron lapsolle, kun on niin halpaa ja se sen tahtoo, mutta samalla tuhoavat lapsensa tulevaisuutta. On varmasti vaikeaa kasvattaa lapsi kestävän kehityksen ajattelumalliin, kun muu maailma lyö rumpua trendien ja kuluttamisen puolesta.

Jonkinlainen ajatusmallien muutos, itsetutkiskelun paikka ja ihan vaan järjen ottaminen käteen ovat kuitenkin oikeasti paikallaan tässä ja nyt. Siis ihan just NYT, eikä se vaadi paljoa. Vain sen, että oikeasti ajattelet ennen kuin menet ostoksille, klikkaat nettikauppaan tai viimeistään siinä vaiheessa, kun hypistelet t-paitaa myymälässä. Tarvitsetko sitä vai onko sinulla sellaisia jo kotona? Koska olet viimeksi tutkinut vaatekaappiesi sisällön? Käytätkö sitä vielä ensi vuonnakin, onko se ehjä vielä ensi kuussa? Hypistele, sovita, tutki – tuntuuko kangas laadukkaalta, miten se asettuu päällesi ja mitä materiaalia se on. Onko se sinulle oikeasti tarpeellinen vai kaipaatko vain jotain uutta? Onko 12,99e maksavat kengät tehty kestämään kävelyä? Tarvitseeko lapsesi oikeasti uuden puseron vai ei, ovatko vanhat jääneet pieniksi vai kaipaatteko vain sen ostohetken tuomaa, hetkellistä ilonhyrskäystä (saman saa hyvällä leivoksella). Mitäs jos ostaisitkin käytettyä?

Parhaimmillaan pikamuoti antaa ihmiselle edullisesti väylän ilmaista itseään pukeutumisellaan ja työllistää naisia pois kaduilta, mutta pahimmillaan se tuhoaa ympäristömme tekemällä siitä elinkelvotonta sekä riistää työntekijöiltään oikeuksia. Kumpi on lopulta tärkeämpää, uusi pusero kerran viikossa vai elinkelpoinen planeetta?

Ostamani vaatteet 2019, osa 3/4

Lue myös sarjan ensimmäinen ja toinen osa.

HEINÄKUU
(jonka nimesin hedonismi-heinäkuuksi ja annoin itselleni luvan ostaa mitä halajaisin)

Mustat culottes-housut
100% viskoosi
26,99€
Nämä olivat “tarve”listallani jo viime postauksessa ja monenmonituisen sovittelun jälkeen löysin sopivat – juuri sopivasti helteille. Vetelinkin nämä päällä menemään niin töissä kuin Tykkimäessäkin. Ihan parhaat hellekelibyysat, miksen ole ymmärtänyt hankki tällaisia jo vuosia sitten? Ajattelin tosin jatkaa käyttöä myös syksyllä ja vielä talvellakin – jos nyt en muualla, niin töissä ainakin.

Kukkakuosinen, syksyinen pusero
100% polyesteri
35,99€
Bongasin tämän kuosin näyteikkunassa ohi porhaltaessani ja oli pakko käydä sovittamassa ja mukaanhan se sitten lähti. Kevyesti vain ärsyttää tuo materiaali, sillä luulin puseron olevan viskoosia! Se oli melko rypyssä jo sovitusvaiheessa ja pesulappua kurkatessani näin varoituksen kutistumisesta – olisi pitänyt syynätä vielä paremmin, sillä kyllähän siellä se polyesterkin mainittiin. Äh! No mutta, vaikka ajattelinkin tätä enemmän syyspuseroksi, niin kyllähän tämäkin pääsi käyttöön useasti jo heinäkuunkin aikana.

Flying cock -sukat (kolmen sukan setti)
50% kierrätettyä puuvillaa, 20% kierrätettyä polyesteriä, 26% polyamidia, 4% lycraa
22,45€
Nämä ostin synttärilahjaksi, en siis itselleni.

Kukkakuvioinen paitamekko*
100% viskoosi
Työvaate (1/3)
47,96€
Ennen kesälomalle lähtöä pistin vielä ostaen syksyn työvaatteita jo valmiiksi. Olin jo malliston ensi kertaa mallistokoulutuksessa nähdessäni päättänyt ostaa juurikin tämän kukkakuvioisen mekon, jossa on napit ylhäältä alas asti. Siitä saa siis mekon lisäksi tehtyä myös neuletakin omaisen kangastakin. Itse pidin tätä töissä mm. napitettuna alhaalta auki haaroihin asti farkkujen kanssa, jolloin se oli mekon sijaan pitkähelmainen pusero. Todella monikäyttöinen!

Siisti toppi*
Etuosa 100% polyesteri, takaosa 95% viskoosi & 5% elastaani
16,17€
Toppi, jota olin mehustellut k u u k a u s i a, että ottaisko vai eikö. Ostin sitten alesta erittäin suurella aleprosentilla varustettuna. Kaapistani löytyy sama toppi kahdessa muussakin värissä ja olen todennut niiden olevan erittäin laadukkaita. Käytän pääasiassa töissä, mutta satunnaisesti myös vapaalla.

Punainen t-paita tekstillä*
50% puuvilla, 50% modaali
18,68
Ostin lähinnä töissä pidettäväksi, muttei kuitenkaan virallinen työvaate.

Tummansiniset farkut*
65% puuvilla, 31% polyesteri, 4% elastaani
Työvaate (2/3)
31,96€
Instagramissa minua seuraavat saattavat muistaa viime syystalvelta storieistani sen, kun farkkuni repesivät takapuolesta. Olen sivusilmällä koittanut siitä lähtien etsiä samantyylistä vaaleaa sävyä siinä onnistumatta, joten päätin sitten vielä kerran sovitella oman liikkeen farkkutarjontaa lävitse, jos siellä vaikka olisikin jokin minulle sopiva (vartaloni on hieman haasteellinen housujen kannalta). Ja oho, olihan siellä se yksi. Farkku ei tosiaan ole väriltään vaalea vaan tummansininen, mutta pääasia on, että ne istuvat ja ehtivät jo käyttöönkin ennen lomaa.

*nämä tuotteet olivat samalla kuitilla, jonka loppusummasta vähensin keräämilläni bonuksilla 16,82 euroa. näin ollen 114,77 eurosta jäi maksettavaa 97,95 euroa.

Kukkakuvioinen toppi
100% silkki
139,00€
Tämän tilasin aivan täysin hedonisti-heinäkuun meiningeissä palkinnoksi itselleni siitä, että v i h d o i n k i n varasin sen hammaslääkäriajan ja kävin vastaanotolla tarkastuttamassa purukalustoni. Hedonismin karma tosin puraisi tämän kanssa heti takaisin, sillä odotin silkkitopin olevan laskeutuva ja liukas, mutta tämä olikin kovaa silkkiä, joka ei todellakaan laskeudu yhtään mitenkään nätisti. Ajattelin jopa tuotteen palauttamista sen vuoksi, mutta päätin kuitenkin pitää sen – muistutuksena siitä, että ei pitäisi palkita itseään materialla! Josko se vaikka siitä käytössä ja aikanaan pesuissa asettuisi.

Sukat
70% kampapuuvillaa, 26% polyamidia, 4% lycraa
15,00€
Noh, ostin sukat. En keksi näistä sen kummempia tarinoita kerrottavaksi.

ELOKUU

En ostanut mitään.

SYYSKUU

Vihreä neuletakki
30% mohair, 28% akryyli, 22% polyamidi, 15% villa, 5% elastaani
Työvaate (3/3)
55,96€
Vihreää, taskullista neuletakkia metsästin pitkään ja hartaasti ja ostinkin sellaisen alkuvuodesta ja nyt ostin sitten toisen työvaatteeksi, kun sellainen myymäläämme putkahti. Vihreä sävy on eri ja malli erilainen, joten molemmat kyllä päätyivät erittäin aktiiviseen käyttöön viileiden kelien alettua. Neljänä päivänä viidestä minulla on päälläni neuletakki, joten ne eivät jää koskaan vaatehuoneeseeni pölyttymään, sillä omani sisältävät usein jonkin verran villaa, joten annan niiden myös levätä vuoroillaan tuulettumassa pakastimessa tai vaatekaapin hyllyllä.

Vihreä, kukkakuvioinen pitkähihainen pusero
100% polyesteri
31,96€
Vaikka mieluusti välttelisinkin polyesteriä, niin joskus sitä vain ostaa. Mutta mieluummin vaate käytössä kuin käyttämättömänä. Tämä pääsi myös heti ostoa seuraavana päivänä käyttöön ja senkin jälkeen useasti. Olo sen kanssa vain on kovin alaston, sillä se ei kaipaa pitkien hihojen vuoksi päälleen enää neuletakkia, haha! Olen niin tapoihini kangistunut toppien ja t-paitojen käyttäjä, että tämä hieman tuuletti tyyliäni.

Musta, lyhyt, avonainen neuletakki
65% viskoosi, 35% polyamidi
31,45€
Tämä oli ihan totaalinen heräteostos, MUTTA tällaista olin kaipaillut vaatekaappiini oikeastaan sitä tietämättä. En omista lyhyitä neuletakkeja ja vain yhden lyhyen, rennon bleiserin, joten minulla on harvoin ollut mitään mitä laittaa mekkojen päälle juhliin – olen siis juhlinut siinä yhdessä ja samassa bleiserissä kesät talvet jo monien vuosien ajan ja se alkaa siinä nutussa todellakin jo näkyä. Nyt sain sen kaveriksi (tai jopa korvaajaksi) siistin ja hyvin istuvan, juuri sopivan mittaisen ohuen neuleen ja vielä ale-rekistä. Jihuu! Meinasin toki käyttää tätä myös töissä, että ei mene vaan juhlakäyttöön.

yht. 456,75€ (yhteensä kuluvalta vuodelta 852,44€)

Lisäksi myin yhden merinovillaisen mekon tori.fi:ssa 95 eurolla ja vein vaatteita sekä asusteita kirpputorille, jossa ne jatkavat vielä lokakuun puolelle.

PS. MITÄ KAIPASIN/KAIPAAN VAATEKAAPPIINI

  • kukallinen istuva mekko JA/TAI pusero
  • suomalaista designiä
  • luonnonmateriaaleja, ei polyesteriä tai akryylia
  • korolliset mustat nilkkurit, materiaalina nahka
  • mustat maiharit kunnollisella pohjalla, materiaalina nahka
  • Uhana Designin Secret Garden -bomber, koko xs (saa tarjota, jos sellaisen omistat ja olet siitä valmis sopuhinnalla luopumaan)
  • punaruudullinen (flanelli)kauluspaita vanhan ja kuluneen korvaajaksi
  • mustat culottes-housut

*punaiset ostettu uutena, vihreät käytettynä, siniset lahjaksi

Ostamani vaatteet 2019, osa 2/4

Sarjan ensimmäinen osa täällä.

HUHTIKUU

En ostanut mitään. Sillä saattoi olla vaikutusta, että katsoin Muovi – ihmeaineesta inhokiksi -dokumentin ja olisin vain halunnut ottaa lopputilin, kaivaa itselleni kuopan, ripotella tuhkaa päälleni ja jäädä odottamaan maailman tuhoa maakuopassa maaten. No ei vaines, ei vain ollut mitään tarpeita hankkia mitään, mutta kieltämättä myös se, että on nähnyt pillin vedettävän pois kilpikonnan nenäaukosta ei niinkään kannusta minkäänlaiseen kuluttamiseen. Suosittelen tuon dokumentin katsomista, vaikka se onkin aika masentava.

TOUKOKUU

Vihreä hihaton kauluspaita
100% viskoosi
Työvaate (2/3)
15,96€
Kuten viime postauksessa kerroinkin, niin tämän kevän työvaatteet ovat tuottaneet päänvaivaa, mutta pitkän pohdinnan tuloksena päätin ottaa toiseksi tuotteeksi tämän puseron. Ennestään kaapistani löytyy jo sama pusero tummansinisenä, joten tiesin se varmasti käyttöön päätyvän ja saan hieman vaihtelua joka päivä samoiksi käyneisiin työvaatteisiini.

T-paita hihainen mekko graafisella kuosilla
95% viskoosi, 5% elastaani
Työvaate (3/3)
31,96€
Kolmanneksi työvaatteeksi suositellaan alaosaa, mutta kaikki myymämme alaosat ovat minulle liian suuria – vain yksi housu istuu, mutta minulla on jo täysin samanlaiset toisesta liikkeestä vuosia sitten hankitut ja hankin uudet vasta, kun edelliset hajoavat. Päädyin mekkoon, joka olikin yllättäen päällä mukava ja hyvännäköinen. En voisi käyttää töissä mitään kovin tönkköä vaatetta, sillä joudun kurottelemaan, kyykistelemään ja nostelemaan asioita päivien aikana paljon, mutta tämä mekko joustaa joka suuntaan, joten työnteko on helppoa. Mekko on myös kevyttä kangasta, joten se ei hiosta kesälläkään.

Kaksi paria silikonireunaisia steps-sukkia
85% polyamidi, 15% elastaani
9,71€
Miun vanhat stepsit näyttää niin härskeiltä (valkoinen ei ole ollut enää pariin vuoteen valkoinen edes pesun jäljiltä) ja niiden kumilenksut on sen verran kuluneet, etteivät ne enää oikein pysy jalassa. Kengät sisään rullautuvat sukat alkoivat käydä hermoon (ja jalkoihin), joten päätin ostaa silikonireunaiset sukat ja kuulkaa hyvin pysyy! Ei ole tarvinut keräillä sukkiaan tennareiden tai ballerinojen sisältä vielä kertaakaan. Eivät myöskään painaudu ihoon kuten vanhat, joten veri kiertää vapaasti. Näitä pitäisi varmaan ostaa kaksi paria lisää varastoon.

Tummansininen tunikamekko
Yläosa merinovillaa & alaosa silkkiä
12,90€
Syksyä ja talvea ajatellen en voinut tätä sivuuttaa, kun etsiskelin nettikirppikseltä kesävaatetta.

Valkoinen, vintage henkinen pitsimekko
100% polyesteri
4,90€
Toivoin sormet ristissä, että tämä olisi ollut puuvillainen, mutta olikin polyesteriä, jota en enää oikein haluaisi käyttää. Muuten kyllä kaikin puolin oiva ja sopivan kokoinen, vyöllä saa hieman lisätwistiä suoraan malliin.

Musta toppi sinisillä kauluksilla
100% puuvilla
4,90€
Tätä olin silmitellyt jo pitkään ja kun helteitä alettiin ennustelemaan, niin päätin tilata myös tämän, vaikka vähän nykyään koitan polyesterin lisäksi vältellä myös mustia vaatteita. Tässä onneksi kaulukset piristävät ilmettä.

Pitkä, valkoinen napitettu toppi/tunika sivuhalkiolla
100% pellava
2,30€
Pellava on maailman täydellisin materiaali kesähelteille enkä oikeasti vieläkään usko, että löysin tuon vaatekappaleen niin edullisesti. Uutena tällaisia ei todellakaan saisi  edes muutamalla kympillä, kun vaatteen kangaskin tuntuu erittäin vahvalta ja kestävältä pellavalta. Aivan täydellinen.

Kesäinen kukkamekko pitsiolkaimilla
???
6,90€
Tästäkään ei ollut materiaalitietoja edes vaatteessa, mutta aika varmasti polyesteriksi sanoisin, äh! Tässä olikin myös jännästi pussitettu helma, jota ei kuvasta huomannut, eikä siitä ollut mainintaa, joten enpä tiedä nyt kyllä. Saattoi mennä hutiostoksi ja edelleen myyntiin.

Edellämainittujen hintojen lisäksi tuli lisähintaa 5,90€ postikuluina, sillä tilasin nämä vähänkäytetty.fi-nettikirppikseltä. Tuolla on todella harvoin materiaalitietoja esillä, jolloin on hieman arpapeliä mitä on tulossa, jos tuotteesta ei jo selkeästi näy materiaali (vaatteiden kanssa kun puljaa ammatikseen, niin silmä harjaantuu). Sivustolla ei myöskään käydä niin tarkkaan vaatteita läpi kunnon perusteella ja esim. pitsimekossa olikin suuri tahra (joka ei näkynyt kuvissa, josta ei ollut mainintaa ja joka onneksi lähti pesussa) ja kukkamekon parissa joudun ompelutöihin ennen sen myyntiin laittamista, kun helman pussituksessa olikin suuri reikä saumassa (josta ei mainintaa). Että ärsyttää vieläkin.

KESÄKUU

Puiset sateenkaarikorvakorut
Uhana Design / Weecos
22,40€
Ihastuin ensinäkemällä Tamperelaisen Uhana Designin Weecos for Pride -malliston sydämenmuotoisiin sateenkaarikorvakoruihin. Tilauspuuhiin rupesinkin juuri sopivasti, kun Weecosilla oli 6v-alennuskampanja ja korut toimitettiin myös postikuluitta. Minulla on entuudestaan Uhanan puiset lehdenmuotoiset nappikorvakorut, jotka ovat yhdet suosikeistani, joten tiesin laadun olevan myös näissä hyvä. Tietenkin myös korvakorujen takana oleva aate on tärkeä, sillä rakkaus kuuluu kaikille.

Punainen hihaton pusero kissakuosilla
100% polyesteri
Rekki.fi
7,00€ (+5,90€ postikulut)
Vihaamaani polyesteriä, alkuperänä pikamuotia myyvä ketju, joita myös vihaan, mutta tämä jäi jotenkin niin kummittelemaan mieleen, että piti muutaman päivän päästä käydä katsomassa, että joko se nyt vielä siellä olisi. Olihan se, joten ostin pois kuljeksimasta pidettäväksi. Rekki.fi on muuten suosikkini nettikirppisten maailmassa, sillä heillä on aina esillä materiaalitiedot tai jos niitä ei vaatteessa ole, niin he sitä kankaan tunnun perusteella arvailevat jo valmiiksi. Heillä on myös aina kerrottu mm. vaatteen kainalo-kainalo-mitta sekä mahdolliset kulumat. Vahva suositus Rekille!

yht. 130,73€ (yhteensä kuluvalta vuodelta: 395,69€)
Sanoisin, että aika maltillinen summa kolmelta kuukaudelta vaatteiden määrään nähden, mutta suurin osa olikin tässä osassa käytettynä ostettuja. Hankintojen lisäksi vein kaksi muovikassillista vaatteita tekstiilikierrätykseen Reccin keräyspisteen kautta sekä myin jonkin verran vanhoja, mutta vielä käyttökelpoisia vaatteita kirpputorilla. Osa jäi vielä myymättä, mutta uusi kirppispöytä on jo varattu syyskuulle.

Tässä myös mietin, että kiinnostaisko listaus eri nettikirppiksistä ja kokemuksista niistä?

PS. MITÄ KAIPASIN/KAIPAAN VAATEKAAPPIINI

  • kukallinen istuva mekko JA/TAI pusero
  • suomalaista designiä
  • luonnonmateriaaleja, ei polyesteriä tai akryylia
  • korolliset mustat nilkkurit, materiaalina nahka
  • punaruudullinen (flanelli)kauluspaita vanhan ja kuluneen korvaajaksi
  • mustat culottes-housut

*punaiset ostettu uutena, vihreät käytettynä

Vastuullisesta vaatekaapista (ja vähän muustakin)

Monissa blogeissa on viime aikoina ollut aiheena vastuullinen vaatekaappi ja hyvä niin. Vaateteollisuus on yksi saastuttavimmista teollisuuden aloista maailmassa ja sitä olisi hyvä lähteä ‘hieman’ kitkemään ihan vaan jo senkin vuoksi, että elämä tämän avaruudessa hiljaa kiertävän pallon päällä voisi jatkua. Vaatteiden tuotannon voisi helposti puolittaa (tai vähentää jopa enemmänkin), eikä silti kukaan jäisi ilman vaatetta päällensä, mutta sen sijaan tuotteita menisi vähemmän suoraan poltettavaksi eikä tuotantoon menisi yhtä paljon resursseja. Mutta nyt eksyin asiasta.

Siinä missä blogeissa puhutaan vastuullisesta vaatekaapista, niin jokainen näkemäni kyseisen aiheen postaus on saanut minut kuitenkin näkemään punaista. Kaikissa niissä puhutaan lopulta siitä, että miten rakennetaan se vastuullinen vaatekaappi. Mitä sinun tulisi ostaa, että vaatekaappisi olisi vastuullinen ja ekologinen. Mitä materiaaleja sinun tulisi suosia ja hankkia kaappiisi. Kerrotaan mitkä vaatemerkit ovat ekologisia läpinäkyvine prosesseineen ja joiden vaatteissa sitten sattumalta kuvissa esiinnytään, mainostaen hankkimaan tuotteita kyseiseltä valmistajalta. Kannustetaan kiertelemään kirpputoreja ja laittamaan omia vaatteita kiertoon muiden ostettavaksi.

Jokainen vinkki ja neuvo kannustaa jonkinlaiseen kuluttamiseen.

Kirpputoritkaan eivät lopulta ole niin ekologisia kuin on ajateltu. Toki, jos jotakin pitää ostaa niin suosittelen silti ostamaan jo jotain valmiiksi käytettyä, kuin uuden hankkimista, mutta tässäkin on ongelmansa. Vielä nykyäänkin moni miettii, varsinkin uutta vaatetta ostaessa, että jos en tästä sitten pidäkään, niin myyn sen sitten vain kirpputorilla pois. Niin sitten myös käy, kun tuote päätyy kirppispöytään ja joku sen sieltä nappaa omaksi aarteekseen. Siinä missä ekologinen-Eija kiittelee itseään onnistuneesta ja ekologisesta kirppislöydöstä, hän myös samalla lähettää signaalin ostaja-Outille, että osta vaan lisää tuotteita, saat ne kyllä myytyä myöhemmin kirppiksellä. Vintagelöytöjen lisäksi kirpputorit pullistelevat nykyään pikamuotia, joissa monissa on vielä hintalaputkin kiinni ja se on oikeasti todella surullista. Se on myös aikamme kuva. Ostamme, muttemme todellakaan tarpeeseen.

IMG_20180623_160544_369

Totuus on kuitenkin se, että jo sinulla oleva vaatekaappi on se kaikkein ekologisin, kun pidät siitä huolta ja huollat jo omistamiasi tuotteita oikein. Jokainen vaatekappale (tai esine ylipäätään) jonka ostat on merkki valmistajalle kysynnästä, johon he sitten tarjonnallaan vastaavat. Niin kauan kun on kulutusta, on valmistusta. Ja koska me olemme tottuneet kuluttamaan, niin siitä on todella vaikeaa luopua – tiedän sen. Mielemme kaipaavat aina jotakin uutta ja koitamme selittää tekevämme ekologisia valintoja ostamalla tuotteita, jotka jokin Lapualainen mummo on enkelten pieremästä langasta omin käsin kutonut ja joiden valmistamiseen on kulunut puhtaan veden sijaan vain valmistajansa kyyneleitä. Tai muuta vastaavaa.

Olemme eläneet liian yltäkylläisesti, liian tottuneena kuluttamaan ja siksi emme osaa elää ilman kuluttamista, vaikka kuinka käärisimme sen ekologisen valinnan kääreeseen. Se, ettemme osaa lopettaa kuluttamista meille oikeasti turhaan (mikä on toiselle turha ja tarpeeton ostos voi toiselle olla se kaikkein tärkein ostos, joten en tässä erottele sen enempää mikä on turhaa ja mikä ei) tavaraan ajaa meidät, ja planeettamme, perikatoon, ehkä jopa sukupuuttoon. En tiedä olenko siitä edes lopulta pahoillani, sillä meistä jokainen on siihen ihan yhtä syyllinen – minäkin, edelleen. Olen kuluttaja siinä missä kaikki muutkin, enkä osaa aina taistella turhia halujani vastaan. Joskus mietin, että ehkä Thanoksella olikin ihan hyvä pointti, vaikka toteutus ei ollutkaan se kaikkein paras mahdollinen.

Olemme kollektiivisesti totuttaneet itsemme halvalla hinnalla tuotettuun materiaan (enkä nyt puhu vain vaatteista) emmekä tahdo maksaa mistään liikaa, mutta siinä samalla joudumme pian maksamaan siitä kaikesta elämällämme, koko planeetan elämällä. Kohtaan mm. joka päivä omassa työssäni ihmisiä, joiden mielestä jokin maksaa liikaa. Hinta voi vaikuttaa korkealta, jos sitä verrataan halpaketjujen hintoihin, mutta tuotteen materiaali on hyvä, tuote on laadukas, se tulee kestämään vuosia käytössä, sen valmistajille on maksettu kunnollista palkkaa eikä heitä ole riistetty, siinä on oikeat kaavat, jotka joku on oikeasti piirtänyt ja hei, minullekin maksetaan palkkaa. Jos tuote maksaisi 119,90e sijaan vain 19,90e, niin voin taata jonkin näistä puuttuvan, eikä se ole myyjän palkka (joka on oikeasti aika kehno keskituloisen palkkaan nähden, mutta se ei kuulu tähän). Me emme hyväksyisi riistoa omassa naapurissamme, mutta miksi hyväksymme sen halpojen hintojen vuoksi jossakin kauempana?

Taisin taas eksyä aiheesta.

Jokainen vaatekappale tai tuote jonka ostat, on sen jälkeen sinun vastuullasi. Miten huollat sitä, että se kestäisi mahdollisimman pitkään ja miten korjaat sen, että käyttöikä vielä jatkuisi. Mitä kalliimpi tuote, sitä paremmin siitä pitää huolta, vai mitä? Jos ostat jotakin viidellä eurolla, et ehkä jaksa tehdä asialle mitään sen rikkouduttua, vaan ostat uuden ja taas uuden ja taas uuden jne., niin kauan kunnes olet käyttänyt enemmän rahaa kuin olisit käyttänyt ostamalla kerralla kunnollisen hieman kalliimmalla. Mikset siis pitäisi tavaroistasi huolta, niistä edullisimmastakin, jolloin uuden hankkimiseen ei olisi jatkuvasti tarvetta, jolloin uutta ei myöskään tarvitsisi jatkuvasti valmistaa?

IMG_20180628_120010_297

Mikä siis olikaan se ekologinen vaatekappi? Se jonka jo omistat, aivan oikein. Pidä siitä huolta. Opettele edes vaatehuollon perusteet, korjaa reiät ja poista neuleista nypyt. Tutki pesulappuja, että osaat pestä vaatteesi oikein. Arvosta vaatteitasi ja niiden valmistajaa. Tuuleta aina kuin voit, usein sekin riittää ja se säästää vaatteen kangasta. Kun vaate lopulta tulee tiensä päähän, niin kierrätä se oikein tai tee siitä vaikka lattianpesurätti.

Kun kuitenkin jossain vaiheessa suuntaat vaateostoksille (joskus on käytävä!) niin muista, ettei kotimaisuuskaan ole aina se paras vaihtoehto, eettisyyttä on monenlaista, löydä itseäsi pisimpään palveleva vaihtoehto ja koita vältellä pikamuotia. Ole valmis maksamaan tuotteesta hieman enemmän, silloin pidät siitä myös parempaa huolta. Muista, että COS, Monki, Weekday, & Other Stories ja Cheap Monday kuuluvat kaikki samalle yhtiölle kuin H&M ja tukemalla näitä tuet oikeastaan vain Stefan Perssonia – Ruotsin rikkainta miestä (kannattaa muuten lukea tämä Eetti ry:n teksti H&M:n toiminnasta). Jos tarvitset tai tahdot jotakin uutta, harkitse, mieti ja pohdi. Ostatko vain jotain täyttääksesi tyhjän tilan sisälläsi (minä tein aikoinaan juuri sitä) vai tarvitko oikeasti jotakin uutta. Etsi käytettyä tai sijoita johonkin parempaan halvan tuotteen sijaan. Jätä 10 huonoa/ihan kivaa ostamatta ja osta yksi laadukas/täydellinen. Kysy myyjältä apua siihen, miten vaatetta voisi yhdistellä ja käyttää eri tilanteissa, jos et itse keksi. Älä shoppaile vain ajankuluksi, äläkä kiertele turhaan vaatekaupoissa tai liikkeiden nettisivuilla ettet tule alttiiksi turhille “tarpeille”. Karsi mainosärsykkeet laittamalla “ei mainoksia” -lappu postilaatikkoon ja käytä luovuuttasi jo omistamiesi tuotteiden kanssa. Äänestä jaloillasi, jos saat huonoa palvelua ja suosi liikkeitä, joissa juuri sinut otetaan huomioon yksilönä. Hanki pelkän materian sijaan myös elämyksiä.

Näytä, että et ole vain kuluttaja. Näytä, että välität.

Heränneitä ajatuksia voi jättää kommenttiboksin puolelle, niin kuluttamisesta kuin maailman tilastakin, ihmisyydestä tai meriemme muoveista. Jos kävi ahristamaan, niin saa syyttää siitäkin, minuakin ahdistaa tämä ihan koko ajan. Ja jos päätit siltä istumalta lakata tukemasta yllä mainittuja pikamuotimerkkejä, niin lupaan lähettää sinulle osoitetietoja vastaan postikortin tai kirjeen.

– – –

Ja kyllä, kuluttamista pitää olla, että olisi tuotantoa ja työpaikkoja – omanikin riippuu siitä. Talous kaatuu, jos lakkaamme ostamasta ja sekään ei ole hyvä. Mikään ei ole hyvin, oikein tai toimi ja kaikkia vituttaa joko liiallinen ekoilu tai sen kokonaan sivuuttaminen. Ymmärrän myös, ettei kaikilla ole varaa olla ostamatta esimerkiksi jatkuvasti kasvaville lapsille muuta kuin alaspoljetuilla H&M:n hinnoilla ja se on ihan ok, en syyllistä. Jos minulla olisi lapsi, niin ei minullakaan olisi varaa ostaa kalliita kotimaisia, ekologisia nuttuja ja legginsejä, vaan ostaisin varmaan kaiken mahdollisen kirppikseltä tai mistä nyt sattuisin edullisesti löytämään. Että ei kuitenkaan sitten revitä niitä perseitä, omia tai minun, kommenttiboksissa, ymmärrän kyllä about miten maailma ja raha toimivat, haluan vain, että ihmiset pohtivat edes hetken kulutustottumuksiaan.

Ostamani vaatteet 2019, osa 1/4

Ajattelin listata, että kuinka paljon oikeastaan laitan rahaa vaate- ja asustehankintoihin vuoden aikana ja yleensäkin kuinka paljon niitä tulee hankittua. Ihan vaan yleisestä mielenkiinnosta. Olen, kuten aiemmin täälläkin todettua, vaatekaupassa töissä, jolloin uusien työvaatteiden hankinta on sellainen ns. pakollinen paha, että pystyy jokaisena työpäivänä pukeutumaan töihin ajankohtaisesti ja tyylikkäästi (todettakoon, että vapaapäivisin pukeudunkin sitten villasukkiin, kissakuvioisiin leggareihin, vanhoihin t-paitoihin ja nypynpoistajaa kaipaaviin neuleisiin), mutta kuinka paljon vaatetta tuleekan lopulta hankittua työn ulkopuolella? Olen joskus täällä myöntänytkin, että olen ennen ollut aikamoinen vaatehamsteri ostellen niitä kaapit ja komerot täyteen, mutta nykyään meininki on eri, enkä halua komeroihini tai kotiini muutenkaan mitään turhaa paskaa – mikään kun ole lopulta turhempi, kuin käyttämättä jäänyt vaate tai muu esine. Vaikken usko hurjaan ostoshullutteluun rupeavani (ei sitä kyllä koskaan tiedä, shut up and take my money ‘cos mama wants something new!), niin päätin jakaa tämän neljään osaan ettei listat vain karkaa liian pitkiksi. Nyt asiaan!

TAMMIKUU

Mustat 70 denierin sukkahousut
85% polyamidi 15% lycra
13,13€
Ostin hajonneiden tilalle. Suosittelen oikeasti sukkahousuostoksilla päätymään hieman arvokkaampiin sukkahousuihin (nämä esimerkiksi ovat Voguen), sillä ne kestävät oikeasti käyttöä. Edellisen parini olin ostanut loppusyksystä 2017 ja ne ehtivät siis olla aktiivisessa, lähes päivittäisessä, talvikäytössä melkein kaksi kokonaista syys/talvikautta. Niiden kohtaloksi kävi nilkkoja hinkkaavat maiharit, jotka nyppylöitsivät sukkisten pinnan ja lopulta nypynpoistaja, jolla ahkerasti nyppylöitä poistelin. Lopulta kävi pinta jo liian ohueksi ja laite haukkasi niihin reiän.

HELMIKUU

Moimoi:n puinen kaulakoru
19,95€ (sis. postikulut)
Rekki.fi
Vaikken niin jaksa pyöriä vaatekaupoissa shoppailumielessä, niin nettikirppareilla roikun kyllä päivittäin. En niinkään etsimällä etsi mitään, mutta välillä eteen sattuu jotakin mielenkiintoista, joka sopii omien kriteerien raameihin. Silläkään kertaa en todellakaan etsinyt mitään korua, mutta tuo vain oli jotenkin niin soma, korallin sävy erittäin mieluisa ja mallikin silmiä miellyttävä. Jätin sen kuitenkin mietinkään yön yli, että jos on huomenna menny ni sit on, mut jos ei, niin ostan. Ja sitten ostin. Käyttänyt olen jo muutamaan otteeseen ihan vaan perus t-paita + neuletakki -kombon kanssa tuomaan vähän piristystä muuten pelkistettyyn asuun.

20190327_122240_

3kpl alushousuja
19,98€
Näitä ny tuskin tarttee ihan hirveesti selitellä, varsinkaan jos näkisitte mimmosissa oon kulkenu. Ostin viime vuoden lopulla muutamat uudet pöksyt ja liivit, jonka jälkeen huomasin kuinka helevetin kulahtaneita ja hirveitä miun vanhat jo oikeesti on – vanhimmat pöksyt kun muistan hankkineeni joskus sitä aikaa, kun valkoinen lakki painettiin keväällä päähän, että tuota… Jospas pistäis pikkuhiljaa uusien. Alusvaatteissa suosin muuten aikalailla Lindexiä, sillä sieltä löytyy aina rintsikoita pienillekin rinnoille _ilman_ toppauksia ja alushousuissa myös puuvillaisia. Iso peukku!

Vihreät mokkanahkaiset tennarit
Työkengät (1/1)
39,98€
Ollaan työpaikalla oikeutettuja (ei kuitenkaan pakotettuja) hankkimaan työkenkiä normaalia edullisempaan hintaan ja etuun kuuluu yhdet kengät per kausi (kevät/kesä & syksy/talvi). Viime syksynä jätin edun hyödyntämättä, koska mallistossa ei ollut kenkiä joita oisin tarvinut ja edellisvuoden työnilkkurit olivat (ja ovat) edelleen huippukunnossa. Nyt päätin repäistä ja ottaa itselleni vihreiden vaatteideni väripariksi metsänvihreät tennarit. Sanomattakin lienee selvää se, että kengät menivät vain työkäyttöön siihen asti, kunnes ne joskus pääsevät virastaan eläkkeelle.

MAALISKUU

Kuvioitu 3/4-hihainen pusero
100% viskoosi
Työvaate (1/3)
27,96€
Työkenkäedun lisäksi meillä on myös työvaate-etu, sillä tottakai meidän työntekijöinä toivotaan pukeutuvan oman firman vaatteisiin ja etuun sisältyy kolme vaatetta per kausi (etu siis yhteensä kuusi vaatetta ja kahdet kengät vuoden aikana). Olen vähän tuskastellut kevätkauden työvaatetuksen kanssa, sillä ne tuotteet jotka olisin itselleni huolinut eivät joko ole istuneet päälleni, niiden väri ole sopinut minulle tai ne ovat materiaalia, jota en tahdo päälleni pukea. Tähän puseroon tosin ihastuin heti sen nähdessäni töihin saapuessani, ostin sen samoin tein ja puin päälleni heti oston jälkeen suoraan työvuoroon. Sanoisin, että hyvä ostos, vaikken sitä tosiaan harkinnut sekuntia kauempaa, sillä se on päätynyt päälleni senkin jälkeen jo yhden käden sormen määrää useammin.

Vihreä, taskullinen neuletakki
32% alpakka, 32% merinovilla, 30% polyamidi, 6% elastaani
143,96€
TSAIJAIJAI! Tuo huuto kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on se, että olen etsinyt vihreää, taskullista neuletakkia niin jumalaaren monta kuukautta, meinaan sieltä jostain loppukesästä 2018 asti. Olen ollut erittäin nirso, sillä vaikka matkan varrella on tullut monia vastaan niin materiaalit, helman pituus tai vihreän sävy eivät ole olleet kohdillaan. Monista on myös puuttuneet ne taskut, jotka minun sieluni ja levottomat käteni tarvitsevat. Toinen syy on tuo hinta, tsaijai. Kouraisi sydänalasta, mutta sitten taas kerran se vain kirpaisi ja sain sillä hinnalla laadukkaan, pitkään kaivatun vaatteen kaivatuista materiaaleista ilman akryyliä. Jesjesjes!

yht. 264,96€
Vähän tarpeettoman suureksi nousi tämä summa, mutta tavaran määrä ei onneksi kohonnut kovin suuriin sfääreihin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Saas nähä mitä ens kerralla sitte, palataan asiaan heinäkuun puolella.

 

PS. MITÄ KAIPASIN/KAIPAAN VAATEKAAPPIINI:

  • Vihreä, pitkä ja taskullinen neuletakki. Materiaalina villaa enemmän kuin puolet, akryyliä enintään 5%.
  • Kukallinen, istuva mekko JA/TAI väljä pusero. Pehmeät sävyt, ei polyesteriä.
  • Suomalaista designiä.
  • Alusvaatteita, eritoten alushousuja.
  • Luonnonmateriaaleja.

*punaiset ostettu uutena, vihreät käytettynä.

Mekko

Kaiken sen vaatehankintojen eettisyydestä paasamisen ja tarpeeseen perustuvista ostoksista jauhamisen jälkeen tulen nyt tänne, kuin mikäkin pieni juorukello kertomaan, että minäpä kuulkaas ostin mekon. Nii-i, uuden mekon, jolle ei ollut minkäänlaista tarpeeseen perustuvaa syytä kantaa sitä kassan kautta ulos ja tuoda omaan kotiin. Tuossa se nyt kuitenkin henkarissa roikkuu pilkaten kaikkia periaatteitani.

Kaikki ne vähät tänä vuonna ostamani vaatteet ovat olleet puhtaasti työvaatteita, jotka olen ostanut töissä käytettäväksi (koska sesongin mukainen pukeutuminen). Tätä mekkoa ennen poikkeuksena on olleet vain yhdet mustat housut, jotka ostin rikkoutuneiden tilalle (vetoketju hajosi ja kun olin muutaman päivän ollut niillä töissä peläten joka askeleella vetoketjun ratkeavan auki, päätin ostaa uudet tilalle). En vain ole kokenut tarvitsevani uusia vaatteita vapaa-ajalla käytettäväksi. Tässä päivänä eräänä päätimme kuitenkin käydä esimieheni kanssa tekemässä kilpailijakierroksen ja sen kierroksen aikana iskin silmäni jo kaukaa erään mekon kuosiin, koska siinä oli lempilintujani – pääskysiä! Mekkoa oli enää kaksi kappaletta jäljellä, toinen kokoani. Jätin mekon rekkiin, mutten saanut sitä mielestäni. Palasin työajan päätyttyä paikalle ja päätin sovittaa. Kuulin päässäni Ace Venturan huutavan jotakin hansikkaasta, kun mekko solahti päälleni.

20180620_204642

Siinä sitä sitten oltiin sovituskopissa housut nilkoissa (älkää oikeesti sovitelko mekkoja housut jalassa tai nilkoissa, ottakee ne kunnolla pois :’D), täydellisesti istuvassa mekossa, jossa on juuri oikeanlainen lintukuosi. Järkeviin päätöksiin pyrkivä minäni huuteli, että vie takas rekkiin vaan. Kauniista asioista pitävä puoleni kirkui ostamaan. Nappasin kuvan ryhmächattiin, että joo vai ei.  Kollektiivinen vastaus oli kyllä joo yes. Vielä vähän puntaroin. Kysyin itseltäni, että jos en nyt osta, niin jääkö harmittamaan, jos tämä onkin mennyt, jos tätä myöhemmin tulisinkin hakemaan? Usein vastaus tuohon on ei, kun nykyään mietin minkä tahansa uuden asian hankkimista, mutta tällä kertaa vastaus oli kyllä. Tämä mekko on minun mekkoni. Vedin housut takaisin ylös ja kannoin uuden jokapaikanmekkoni kassan kautta kotiin. Tai no, käytiin ensin yhdessä elokuvissa katsomassa uusin Jurassic-elokuva, mutta sitten tultiin kotiin.

Kyä kai sitä voi kerran puoleen vuoteen hullutella. Juorukello kuittaa.

Vaatemyyjän horinaa eettisyydestä ja vähän kaikesta muustakin

Kaksi päivää sen jälkeen, kun olin kirjoittanut tämän postauksen ja pohtinut mitä tehdä ylijäämävaatteilleni, sain äidiltäni viestin WhatsAppissa. Siinä udeltiin, josko tahtoisin liittyä hänen ja tätini seuraan yhteiseen kirpparipaikkaan. No mutta sehän tuli kuin tilauksesta!

Hyökkäsin vaatehuoneeni kimppuun ja kasasin, kasasin ja kasasin. Lopputulemaksi tuli kaksi täyttä S-Kaupan kestokassillista (niitä semmosia muovisia, helevetin isoja) sekä iso muovikassillinen kenkiä ja laukkuja. Vaatteita, joita en ollut koskaan käyttänyt, koska olin ostanut ne käytettäväksi sitten joskus. Tulevaisuuden minälleni, joka ei koskaan saapuisi. Hieman epäsopivia vaatteita, jotka nyt vaan oli niiiiiin kivoja, että ne oli pakko ostaa. Mekkoja, jotka eivät koskaan näkisi juhlia minun päälläni ja narutoppeja, jotka eivät ikinä laskeutuisi päälläni niin kuin niiden kuuluisi. Viikkasin kasseihin saapumatta jäänyttä tulevaisuutta ja vaatteita, jotka olivat jo jääneet menneeseen.

En jättänyt yhtään sitku, mutku, ehkä, jos kuitenkin -vaatetta, joka kulki käsieni läpi. Jos vaate ei ollut vieläkään löytänyt tietään päälleni, ei se tulisi sitä tulevaisuudessakaan tekemään. Vielä osa hyllyistä jäi perkaamatta ajanpuutteen vuoksi, mutta ainahan sitä ehtii uusille kirppareille. Suunnittelimme jo, että kaikki mitä tällä kertaa jää käsiin, menee suoraan uuteen kirpparipaikkaan.

Olen jo aiemmin tehnyt päätöksiä sen suhteen, etten enää osta vaatteita vain siksi, että se on kiva. Sen on sovittava minulle ja kotoa on jo valmiiksi löydyttävä sille (useampi) pari, johon sen yhdistää. Vaatehuoneen purkaamisen yhteydessä tein myös päätöksen olla ostamatta enää yhtäkään vaatetta tulevaisuuden minälleni. Jos en voi vetää vaatetta päälleni heti, sekin saa jäädä kauppaan kaltaistensa luo. On esimerkiksi turhaa ostaa upeaa mekkoa vain siksi, että on sitten mekko valmiina juhliin, joita ei välttämättä ikinä tule.

20170603_144545
tämän mekon ostin viime vuonna, sillä on juhlittu jo kahdesti ja tullaan juhlimaan vielä erittäin useasti. lempimekkoni ostohetkestä aina siihen asti kunnes toinen meistä kuluu loppuun. ❤ mekko: uhana design

Se, että olen työskennellyt vaatealalla nelis viitisen vuotta on vaikuttanut minuun suuresti juurikin vaatteiden kuluttajana ja sen huomasi vaatevarastoistani. Monissa tuotteissa oli jopa hintalaput kiinni, enkä muistanut monen vaatteen olemassaoloa ollenkaan (sainkin monta uutta käyttövaatetta lisää ostamatta mitään!). Kuinka sairasta se oikein onkaan ja kuinka sairasta tarinaa se kertoo nykyajasta. Nykyään voin onneksi pyyhkiä osan syyllisyydestä otsaltani jo sillä, että ostan järkevämmin ja olen lopettanut pikamuotia, mikromallistoja ja huonoa laatua myyvien firmojen kassoilla asioinnin kokonaan (esimerkiksi H&M). Nykyään syynään vieläkin tarkemmin tuotteiden pesulaput valmistusmateriaaleineen. Kaipaan vaatekaappiini luonnonmateriaaleja ja elämää kestäviä tuotteita, en akryyliä tai saumoista kiertäviä puseroita. Ostan vain tarpeeseen, en mielihyvän vuoksi ja sen takia olen myös valmis maksamaan tuotteista enemmän.

Mutta kuinka eettinen voin sanoa olevani työskennellessäni vaatekaupassa? Sanoisin, että just niin eettinen kuin haluan olla. Jos millään ei olisi mitään väliä, voisin myydä tarpeetonta, huonoista materiaaleista tehty epäeettistä (kuinka eettinen uskot 9,90e maksavan puseron olevan, kun otat huomioon materiaalin, tuotantokustannukset ja siitä jäävän ompelijan palkan?) shaibaa halpaan hintaan ihmisille, jotka eivät sitä tarvitse. Onneksi minun ei tarvitse niin tehdä, en ehkä nukkuisi öisin senkään vertaa kuin nyt. Suurimmat haasteeni työssäni meinaan ovat hinnan perustelut, että miksi jokin maksaa, kun naapuriliikkeestä saa niin paljon edullisemmin samankaltaista. Joka päivä kerron materiaaleista (on ihanaa myydä mm. silkkiä, kashmiria, asetaattia, nahkaa ja villaa siinä perus polyesterin, viskoosin ja puuvillan sivussa), oikeasta huollosta (osaatko sinä huoltaa vaatteesi oikein?), oikeiden kaavojen käytöstä tuotteissamme ja siitä, miten erilainen samankaltaiseksi sanottu tuote oikeastaan on (polyesterissakin on eroja, tunnet sen jo vain koskettamalla edullisempaa ja kalliimpaa puseroa). Joka päivä etsin ihmisille juuri heille sopivat tuotteet, enkä tuputa samaa tarjouspuseroa kaikille miettimättä sitä, sopiiko se oikeastaan kenellekään, sekä perustelen valintani henkilökohtaisesti. En ole paikalla vain myymässä, vaan auttamassa rakentamaan sitä täydellistä vaatekaappia, jossa mikään vaate ei ole hutiostos, jokainen vaatekappale sopii yhteen ja on juuri sopiva asiakkaalle.

Koska en itse tahdo ostaa mitään tarpeetonta vaatekaappiini (tai kotiini ylipäätään), en myöskään tahdo sellaista myydä ja voin kevyin hartein sanoa olevani työssäni eettinen, mutta silti tulosta tehden. Ja kyllä, olen edelleen erittäin onnellinen työpaikassani ja nautin suuresti siitä työstä mitä saan tehdä. Mutta. Se kuuluisa mutta. Jos tulevaisuudessa tulee tilanne, että joudun paikastani luopumaan, niin en ole enää varma haluanko pysyä saman alan parissa. Nykyinen työnantajani on kouluttanut minut niin hyvin ja saanut tottumaan hyvään niin lyhyessä ajassa, että kun nyt tiedän paremmasta, en usko voivani palata entisen malliseen työhön, jossa myydään vain rahan takii. Toki myös toivon, ettei minun sellaiseen enää tarvitse palatakaan.

neulomo
yksi suosikkipaidoistani ja olen varma, että jokainen jonka kanssa olen kotikaupunnissani hengaillut viimeisen vuoden aikana on nähnyt sen päälläni niin usein, että kyllästyttää. ja se on kuulkaa voi voi, sillä tämä paita lähtee päältäni vain kulumalla. paita: neulomo

Vaikka kuinka suu vaahdossa kerron hyvin toimivasta vaatekaapista töissä, on oman vaatekaappini huoltamisessa kuitenkin myös vielä parantamisen varaa ja olenkin aloittanut karsimisen lisäksi myös pitkäjänteisyyttä vaativan projektin. Ne tuotteet jotka henkareille ja hyllyille jäivät, ovat nyt näytön paikan edessä sen suhteen, että löytävätkö ne päälleni vielä uudelleen. Laitoin mustien, täysien henkareideni sekaan yhden tyhjän valkean. Kaikki käytössä olleet ja pesusta palanneet päätyvät henkarin vasemmalle puolelle, joten oikealla näkyvät käyttämättömät. Kaikki ne, jotka ovat jääneet oikealle puolelle vuoden päästä (juhlamekkoja lukuunottamatta, sillä ei joka vuosi ole esim. pitkää iltamekkoa vaativaa juhlaa) saavat luonnollisesti poistua tilaa viemästä. En myöskään halua, että yksikään vaatekappaleeni enää koskaan haisee kaapille, eli haluan jokaisen tuotteen aktiiviseen käyttöön. Haluan omistaa vain suosikkivaatteita silläkin uhalla, että kuulen jatkuvasti edelleen niitä kommentteja onko sulla taas samat vaatteet!? Kyllä, koska omistan pesukoneen.

Phuuuuuuuuuuuuuuuh. Ette arvaa kuinka monta kertaa aloitin tästä aiheesta kirjoittamisen ja kuinka monta kertaa annoin deleten laulaa ja poistin kaiken. Ette myöskään arvaa, kuinka vaikeaa oli laittaa kuvia itsestään tai edes löytää sellaisia, joissa keekoilen sattumalta juuri lempivaatteissani. Aihe on itselleni erittäin vaikea käsitellä, miettiä, pohtia ja pureskella, sillä kun toiseen suuntaa kumartaa niin auttamattomasti toiseen pyllistää. Rahaa on ansaittava ja saatava elämiseen, eikä myyntityö aina ole sitä eettisintä, josta sen voi saada. Tärkeintä kuitenkin on (ainakin itselleni), että joka ilta tietää tehneensä oikein, myyneensä oikein, sopivaa ja tarpeellista. En usko, että tässäkään aiheessa on sitä täysin kultaista vihreää keskitietä. Jotta talous pyörisi, niin ihmisen tulee kuluttaa, mutta tosiaan, ihminen voi itse päättää mihin rahansa laittaa, kuinka eettisesti tahtoo elää ja mitä firmoja tukea.

Kuinka paljon sinä mietit sitä mistä vaatteesi tulevat, kuka ne valmistaa ja mistä materiaalista sekä saako tekijä oikeasti tekemästään työstä kunnollisen korvauksen?

Kuukauden kirppislöytö

Screenshot_20171120-133219

Olen ennenkin leuhottanut nettikirppislöydöistäni ( täällä ja täällä ) ja ny aattelin taas, koska tein pitkästä aikaa löydön, jonka ostin pois kuleksimasta.

Selailin vähänkäytetty.fi:n valikoimaa tarkoin rajatuin raamein (maksimi hinta, merkki, koko ja kunto), sillä miksi käydä läpi koko valikoimaa kaikkine kauhtuneine henkkamaukkarätteineen, kun voi kaivella ne halutut merkit tietyn kokoisina ja kuntoisina vain muutamalla klikkauksella? En varsinaisesti etsinyt mitään, kunhan selailin, niin kuin monena muunakin iltana, sillä koskaan ei tiedä mitä näytöltään löytää.

Tällä kertaa osuinkin aikamoiseen kultasuoneen, sillä bongasin yllä näkyvän Vilan petroolinvihreän/sinisen mekon alle kymmenellä eurolla ja sitä oli käytetty vain kerran. Hetken aikaa pohdittuani ja asiaa pähkittyäni (tarvitsenko uutta mekkoa, missä mie sitä käyttäisin, onkohan tää nyt oikeasti hyvä hankinta, onkohan tää oikean kokoinen, mitähän materiaalia tää on…) päätin klikata mekon ostoskoriin ja muutaman päivän perästä kävin sen pakettiautomaatista noutamassa.

Mekko oli just eikä melkein oikean kokoinen, suurimmaksi osaksi viskoosia (polyesteriäkin on, buu!) ja se on osoittautunut oikein hyväksi hankinnaksi, sillä olen käyttänyt sitä jo useamman kerran töissä sekä kerran vapaalla kun kävin katsomassa leffaa vakipubissani (kyllä, sekin on kotikaupungissani mahdollista!) ja se tuli kyllä oikeasti tarpeeseen arjessa käytettävänä mekkona. Voi olla vaikea uskoa olemattomien asukuvien ja aktiivisen housujenkäytön perusteella, mutta olen pohjimmiltani ikuinen mekkotyttö ja juuri kuvassa komeilevan mekon malliset ja mittaiset ovat suosikkejani. Vielä kun siinä olisi taskut, niin se olisi täydellinen. Kaikkein parasta mekossa taitaa olla kuitenkin sen vihreään taittuva väri, sillä olen hiljalleen koittanut pyrkiä pois kokomustasta pukeutumisesta ja pakko myöntää, että tummaan ja siniseen taittuvat vihreän sävyt ovat juuri niitä, jotka minulle sopivat – ne kun korostavat silmieni vihreyttä juuri oikealla tavalla, eivätkä saa ihoani vielä entistäkin kalpeammaksi.

Olisi ollut mukava näyttää miltä mekko näyttää ihan päällä asti, mutta kun en osaa olla kuvissa mitenkään päin luonnollisesti, eikä minulla ole takataskussa ketään kuvaamassa olemistani salaakaan, niin saatte nyt ja varmaan jatkossakin tyytyä ihan vaan naulakko- ja henkarikuviin. Tuskinpa tuo haitannee, kun ei tämä ny mikään muotiploki olekaan.

Onko kirppisonni ollut teille yhtä suopea viime aikoina?