Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa (+arvonta)

***ARVONTA ON PÄÄTTYNYT!***

Miltä tuntuu samalla hetkellä saada ja menettää kaikki? Siihen aiheeseen pureutuu Tom Malmquistin teos Joka hetki olemme yhä elossa.

Kirja lienee monille tuttu ainakin nimenä, sillä se pyyhki muilla kirjoilla lattiaa ilmestyessään suomeksi vuonna 2017 (idän hitaimpana pääsin tämänkin pariin vasta nyt, kun sen joulun tienoilla kaupasta bongasin edulliseen hintaan). Kirja on autofiktiivinen teos sen perustuessa tositapahtumiin.

Tomin avovaimo on viimeisillään raskaana, kun hänen vointinsa romahtaa ja hän joutuu sairaalavuoteen omaksi, syvään nukutukseen. Tyttövauva, Livia, syntyy keisarileikkauksella suoraan keskoskaappiin. Tom jää kulkemaan sairaalaan käytäviä kahden elämänsä naisen välillä, kuolemaa tekevän ja uutta elämää aloittelevan välillä. Lopulta sairaalasta palaa kotiin vain isä ja tytär. Alkaa uusi elämä isänä, huoltajana, byrokratian rattaiden välissä sekä poikana omalle sairaalle isälleen. Maailma ei pysähdy odottamaan tai anna edes hetken hengähdystaukoa suuren surun keskellä

Kirja toimii kuin yhtenä suurena dialogina hahmojen välillä. Se on täynnä keskusteluja, puhetta, sekä perhe- ja ystävyyssiteitä. Kirjassa tehdään hyvin vähän mitään ja juoni etenee erilaisin keskusteluin, hyppien menneisyyden ja nykyisyyden väliä. Aluksi se tuntui vaikealta seurata, hengästytti ja tuntui siltä, että kirja olisi ehkä jätettävä kesken. Jokin sai kuitenkin jatkamaan lukemista ja asiat selkiytyivät, kirjan rytmiin upposi herkemmin.

Vaikka kirja käsittelee suuria suruja aiheuttavia asioita ja on selkeästi ollut osa Malmquistin omaa terapeuttista prosessia, se ei kuitenkaan jää mälväämään surun keskelle. Surulla ei mässäillä eikä sitä hierota vasten lukijan naamaa. Suru vain on jotain, mikä on läsnä, fakta, josta ei pääse yli eikä ympäri. Se vie voimat, vaikka samalla pitäisi olla kaikki maailman energia annettavana pienelle ihmisenalulle. Surullakin tuntuu olevan rajansa.

Kaikesta edellä mainitusta huolimatta Joka hetki olemme yhä elossa jäi omalla kohdallani hieman pettymykseksi. Kun kirjaa on hypetetty muutaman vuoden ajan, sitä sanotaan koskettavaksi, ettei se jättäisi ketään kylmäksi ja kirjan kansissakin arviot kertovat sen lyövän kanveesiin ja että sen luki yhdellä hengenvedolla, niin odotin huomattavasti enemmän. Goodreadsin puolellakin annoin vain kaksi tähteä viidestä, sillä lukukokemus jäi minun kohdallani tasolle meh.

Sen vuoksi en usko palaavani sen pariin enää uudelleen, joten ajattelinkin laittaa hyvän kiertämään ja arpoa sen jollekin teistä lukijoista! Ehkä kirja löytää paremman ja itseään arvostavamman kodin jostakin toisaalta. Osallistua voit kommentoimalla tätä postausta (jätäthän myös sähköpostiosoitteesi, että saan sinuun mahdollisen voiton osuessa yhteyden) kertomalla oletko tätä kyseistä kirjaa lukenut ja millä perusteella yleensäkin kirjoihin tartut. Osallistumisaikaa on 2.6. klo 21.00 asti (eli ensi sunnuntai-iltaan). Voittajalle ilmoitan henkilökohtaisesti sähköpostilla.