Huhtikuussa…

…en tehnyt oikeastaan mitään kiinnostavaa. Koitin kalenterista kurkkia, että olenko osallistunut mihinkään tapahtumiin tai käynyt missään, niin en! Yksi kaveri kävi teellä ja siinäpä se sitten olikin kaverien tapaamisien kannalta. Villiä.

…luin vain kaksi kirjaa loppuun.
Michelle Obama: Minun tarinani (vahva suositus tälle, taas yksi esimerkki siitä miten päättäväisyydellä ja määrätietoisella ahertamisella oman päämääränsä vuoksi voi saavuttaa suuria asioita. kirja sai myös kaipaamaan Obamaa takaisin presidentin paikalle.)
Saara Turunen: Rakkaudenhirviö (siinä missä maaliskuussa lukemani Turusen Sivuhenkilö oli iihhana, niin Rakkaudenhirviö jäi omasta mielestäni lattean lakoniseksi. sillä oli hetkensä ja se on lopulta aika täydellisen kattava kuvaus suomalaisuudesta, mutta lopulta sen vain luki väkisin loppuun.)

…ostin taulun! Siis ihan oikean maalauksen. Kävin hieman potkimassa renkaita eräässä päättyvässä myyntinäyttelyssä, jossa kaikki maalaukset olivat puoleen hintaan. Sain lopulta maalauksen vieläkin edullisemmin, kun myyjä tinki hintaa puolestani alemmas ja alemmas. En tosin ole vieläkään saanut maalausta seinälle asti, mutta hiljaa hyvä tulee.

20190420_095828_kops

…pitihän sille taululle sitten saada paikka, joten…

…sain myös sykäyksen tehdä hieman pientä pintaremonttia. Kello yhdeksältä pitkän perjantain aamuna vain päätin, että nyt on hyvä hetki ruveta repimään irti tapettia työhuoneesta, kun johan sitä on vajaat kuusi vuotta suunnitellut. Alkuillasta olin yhden seinällisen sijaan repinyt alas kaksi seinällistä ja siihen asti riitti minun inspiraationi. Nyt pitänee sitten varmaa odottaa ensi pääsiäiseen, että saan sykäyksen hioa, puhdistaa ja maalata seinät. Olen muuten sen vajaat kuusi vuotta vihannut myös tuota toisella seinällä ollutta seinätarraa, jonka joku ajatteleva ihminen oli liimannut tapetin päälle, jolloin sitä ei ole voinut poistaa repimättä samalla tapettia rikki. Hnnngh.

…löysin pakastimesta vielä viime kesäisiä raparpereja ja päätin keitellä niistä mehua. Lopputuloksena oli kaksi purkillista hilloa, mutta aivan hyvä lopputulema sekin. On mukavasti saanut lisämakua ja makeutta aamuihin, kun on sekoitellut sitä jogurtin ja myslin sekaan.

…tein ehkä jotain muutakin, mutta tuskin mitään erityisen kiinnostavaa, kun mitään ei palaudu mieleen. Ehkä toukokuusta tulee hieman aktiivisempi haha.

3 thoughts on “Huhtikuussa…

  1. Kuulostaa oikein hyvältä huhtikuulta mielestäni! Erityisesti nauratti hilloontunut mehu ja jännityksellä jään seuraamaan pienen pintaremontin edistymistä – vaikka sitten pitäisi odottaa ensi pääsiäiseen. 😀

    Liked by 1 person

    • Haha, en vaan saa tehtyä raparperista mehua, aina vaan jotenkin päädynkin kesken keittelyn hilloon. 😀

      Oottelen kanssa jännityksellä, että milloin seuraava energiapiikki tuon pintaremontin kanssa saapuisi…

      Liked by 1 person

  2. Pingback: Juhannuksesta – astu harhaan

Leave a comment