Mistä saan energiaa juuri nyt?

IMG_20200929_102028_917

Luin viime viikolla Villiviini-blogista (suosittelen vahvasti ottamaan blogin seurantaan, sillä Maria osaa kirjoittaa niin kauniisti ja sykähdyttävästi!) tekstin Mistä saan energiaa juuri nyt? ja se inspiroi mua miettimään omia energianlähteitäni tänä alkavana syksynä, kun työputket ovat venyneet 10 päivän mittaisiksi, opinnot alkaneet (joo, alotin ihan oikean opiskelun) ja kaikki tuntuu välillä vaan tosi mähmäiseltä hämärän syödessä päiviä jatkuvasti lyhyemmiksi.

*

Oon viime aikoina jotenkin päässyt sisään ruoanlaittoon, jota en ole ennen sen enempiä jaksanut harrastaa, kun on täytynyt tehdä itselleen valmiiksi monen päivän ruoka kerrallaan töissä lämmitettäväksi yhden annoksen sijaan. Soija-makaronilaatikkoon kyllästyttyäni päätin kokeilla kinkutonta kinkkukiusausta soijarouheella, perunalla, porkkanalla ja juustoisella kermalla höystettynä ja siitä tulikin ihan tosi hyvää! Oon myös rakastunut persikoihin syöden niitä sellaisenaan ja sekä pilkottuna jogurtin sekaan. Se, että syön kunnolla kunnollista ruokaa terveellisillä välipaloilla on saanut aikaan sen, että tekee paljon vähemmän mieli napostella ja närkkiä esimerkiksi sipsejä tai jotain makeaa ja energia pysyy paljon paremmin yllä, vaikka puuhaa ja tekemistä onkin pienelle kylälle jaettavaksi.

*

Ties kuinka pitkään aikaan olen saanut myös unirytmini vakiinnutettua aika hyvin ja alankin pilkkiä siinä yhdeksän aikaan sellaisella tarmolla, että sängyssä olisi jo hyvä olla unen tullessa noin kymmenen aikaan. Vaikka tässä nyt tosiaan on vähän kaikkea menossa, niin uni on silti kaikeksi yllätykseksi edelleen joka ilta tullut suht samaan aikaan. Toki heräilen stresseissäni ennen herätyskelloa ja satunnaisesti pitkin yötä, kun alakerran beebels päättää pitää omia konserttejaan suden hetkellä.

20200923_084443

Yhä useammin olen myös jättänyt tarttumatta puhelimeen ja someen. Olen somen kieroista sormista pitänyt pausseja ennenkin ja pyristellyt siitä eroon, mutta nyt vasta koen siinä joten kuten onnistuneeni. Katselin jokin aika sitten Netflixistä Valvontakapitalismin vaarat -dokumentin (kannattaa katsoa!) ja se antoi mukavaa lisäpontta jatkuvan sometsekkailun kitkemiseksi. Ennen avasin somen heti silmien jälkeen tokana aamulla, mutta nyt olen päättänyt kurkata instaa vasta aamiaisen jälkeen. Myönnän, että pari ensimmäistä aamua olivat v a i k e a t, mutta nyt koko luuri saattaa unohtua helposti kokonaan niin, että etsin sitä käsiini vasta lähtiessäni töihin. Se vapauttaa oikeasti ihan hemmetisti aikaa ja energiaa, kun ei tuijota ruutua kolmea tuntia päivässä tai tuuttaa päätään heti ekana aamulla täyteen muiden elämää tai uutisia Trumpista ja koronasta, vaan saa ihan rauhassa itse päättää oman aamuisen mielialansa. Sen ajan minkä ennen käytin aamulla instan selaamiseen käytän nyt päiväkirjan kirjoittamiseen ja omien ajatusten läpikäymiseen.

*

Ensimmäistä kertaa sitten lukioaikojen olen käynyt myös ryhmäliikuntatunnilla, kun ilmoittauduin kaksi päivää kestävälle joogan alkeiskurssille. Se ei lopulta ollut ihan sitä mitä odotin (kaipasin enemmän sellaista konkreettista apua liikkeisiin ja niiden oikein tekemiseen, enkä mitään kyllä keho sitten kertoo -liibalaabaa, kun minun kehoni ei todellakaan kerro, vaan vedän niin antaumuksella liikkuvine nivelineni ettei siinä voi hyvä heilua! täysii tai ei ollenkaan -ihmisenä en tiedä milloin, miten ja missä liikkeiden pitäisi tuntua niin etten riko itseäni) ja skippasinkin sitten toisen päivän, kun ohjeiden mukaisesti kuuntelin kehoani ja edellispäivästä kipeytynyttä niskaani. Sain ensimmäisestä päivästä kuitenkin irti hengitysharjoitteen ja ymmärryksen siitä, että olen sen verran malttamaton luonne, että kunnolla ohjattu jooga silloin tällöin tekisi minulle oikeasti ihan tosi hyvää. Toki myös joogan sijaan valittu todellinen vapaa-aika teki hyvää tällä kertaa.

Mistä te saatte just nyt energiaa?

9 thoughts on “Mistä saan energiaa juuri nyt?

  1. (Entisenä) sohvaperunana pyöräyttelin silmiäni liikuntafanaatikoille, jotka hehkuttivat liikunnan virkistävän. Että kun lojuin siinä sohvalla pää tahmeana ja kroppa velton väsyneenä nii lenkillekkö pitäs vielä singahtaa käyttämään loputkin energiat? Joopa joo, pälä pälä, ärsyttäviä tyyppejä.

    Nyt oon ite semmonen ärsyttävä. Koska se on totta. Se myös auttoi minulla järkeistämään unirytmini ja pitämään siitä kiinni. Nukun hyvin ja hereillä olo aikaan mahtuu enemmän valoisia tuntia. Se virkistää, kappas ihmettä! 😁

    Liked by 2 people

    • Hemmetin liikuntafanaatikot, kun ovat oikeassa! 😀 Mutta totta, kyllä sen eron vaan oikeasti huomaa, kun sattuu edes vahingossa käymään jonain aamuna lenkillä sen sijaan, että vain venyisi ja vanuisi sohvalla. Koko loppupäivän aina tuntuu erityisen virkeältä ja nyt nää syysaamut on vielä olleet ihanan raikkaitakin!

      Liked by 1 person

  2. “enkä mitään kyllä keho sitten kertoo -liibalaabaa, kun minun kehoni ei todellakaan kerro” 😂😂😂

    Mä joskus taisin ajatella, että jooga voisi olla mua varten, mutta ei ole. Liian hankalaa. 😅 Onneksi jokainen voi etsiä itselleen sopivat liikuntamuodot.

    Mä sain eilen pitkästä aikaa treenattua. Vihdoin tuntui kropassa siltä, että jotain jaksaisikin. Noh, tänään se treeni sitten tuntuu kropassa. Miten huonoon kuntoon menee pienellä tauolla. 😅 Kyllä se tästä taas.

    Liked by 2 people

    • Miulle sit taas jooga olisi täydellistä, kun oon kovin levoton luonne ja kaikki pitäisi tehdä nopeasti. Se pakottaisi välillä pysähtymään, mutta tosiaan tarvisin jonkun opastamaan paremmin liikkeissä enkä tota, että itse pitäisi tajuta! Miun nivelet liikkuu hieman yli ja selkä on notkollaan, niin tulee helposti tehtyä tietämättään yli ja sitten tekee kipeää seuraavina päivinä.

      Mut onneksi kaikki saa valita ne itselleen sopivat liikuntamuodot, kuten sanoit! Tsemppiä taas treenaukseen, (uudelleen) aloittaminen on aina se vaikein osuus. :’D

      Liked by 1 person

      • Siis todellakin! Miten voikin olla niin vaikeeta aina alottaa alusta. Kun homman kanssa pääsee taas rytmiin, ni kaikki jees. Mutta se alotus. Aina kauheeta pakko pullaa! 😅

        Liked by 1 person

      • Joogaa olen taipunut minäkin miettimään juurikin tuon levottomuuden tasaamiseksi. Tubessahan niitä ohjauksia on tusinoittain, mutta miekin kaipaisin ohjausta kun aivan perusasennossakin tuntuu tällä hetkellä, että ei seiso/istu niinkuin pitäisi. Sit kun valmiiksi kenovinossa alkaisi tehdä kaikenmaailman asanoita omin päin, olisin satavarmasti pian liikuntakyvytön..

        https://www.lily.fi/blogit/ala-ota-sita-niin-vakavasti/taistelu-jota-ei-voi-voittaa-ikaantyminen/

        Liked by 1 person

      • No sepä! Itsekin tosiaan sain niskani todella kipeäksi ensimmäisenä päivänä, joten väärin/liikaa tein varmasti, mutta ei siihen puututtu.

        Levottomalle myös itsenäisesti tehtävät juutuubiharjoitukset tai ihan omat yritykset on myös aika hankalia, kun keskittyminen herpaantuu helposti. Ryhmätilanteessa olisi pakko vaan tehdä ja keskittyä, eikä voisi härvätä jotain muuta välissä.

        Liked by 1 person

  3. Miäkin katoin sen Valvontakapitalismin vaarat joitakin päiviä sitten. Silti etenkin instasta pois pysyminen on toisinaan hyvinkin vaikeaa! Mulle on helpointa olla välillä kokonaan pois sieltä, kuin se että päättäisin antaa itselleni someaikaa vaikka 10 minuuttia päivässä, koska harvoin se lupaus pitää. Vaikka siihen suuntaan haluankin pyrkiä, että osaan pitää käytön kohtuudessa tai oikeastaan minimissä ilman totaalisia kieltoja. Täytyy taas yrittää, sillä eihän se elämä siellä ruudulla ole.

    Mahtavaa, että olet aloittanut opiskelun! Miä oon kovasti koittanut pohtia, mitä haluaisin isona tehdä, mutta hitto kun aivot lyö tyhjää. Joku uusi suunta olisi todellakin tarpeen, mutta mitä, missä ja miten, sen kun tietäisi..!

    Liked by 1 person

    • Instasta pois pysyminen tuntuu todellakin välillä ihan tosi vaikealta! Aamut olen jo saanut oikeasti rauhoitettua, mutta iltaisin siellä tulee helposti roikuttua vielä vähän liikaa, jos ei ihan tietoisesti päätä, että nyt riittää. Jotenkin sen koukuttavuuden nyt myös paremmin ymmärtää dokumentin katsottuaan.

      Luinkin siun postauksen tosta opiskelu- ja ihmisenä kasvamisaiheesta ja olisin halunnut kommentoidakin, mutta en osannut ilmaista itseäni sillä hetkellä kovin selkeästi, niin se jäi. 😀 Onneksi meillä on nykyään varaa valita ja vapaus vaihtaa alaa, jos siltä tuntuu eikä tarvitse pakolla olla sillä alalla, jonka joskus jo teininä on saattanut valita. Toivottavasti saat ajatuksiin ja tulevaisuuden suuntiin selkoa. ❤

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s